Viime vuonna yli 800 hirvieläintä törmäsi autoon

Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut hurjasti

ERJA HYYTIÄINEN / TS

Valkohäntäpeurojen määrä on rajussa kasvussa Varsinais-Suomessa. Viikonvaihteen jälkilaskentojen perusteella alueella elää lähes 9 600 valkohäntäpeuraa, jossa on kasvua edellisvuoteen viidenneksen verran. Kannan rajun kasvun syynä on viimevuotisen jahdin osittainen epäonnistuminen lumettomuuden vuoksi.

Runsas hirvieläinten määrä näkyy myös liikenneonnettomuustilastoissa.

- Viime vuonna hirvieläinonnettomuuksien määrä nousi ensimmäisen kerran yli 800:n, edellisvuodesta määrä kasvoi lähes sadalla. Tuo määrä tarkoittaa yli kahta hirvieläinonnettomuutta päivää kohden, Varsinais-Suomen riistanhoitopäällikkö Heikki Uotila sanoo.

Kaikista hirvieläimistä hirvet kolaroivat auton kanssa toissavuonna sata kertaa ja viime vuonna 120 kertaa. Muut kohtaamiset olivat Varsinais-Suomessa joko valkohäntäpeuran tai metsäkauriin kanssa.

- Meidän pitäisi saada pudotettua metsäkauriin määrä lähemmäs 8 000:aa, Uotila sanoo.

Yksi keino olisi valkohäntäpeuran metsästyskauden pidentäminen reilulla kuukaudelle. Asiasta anomuksen jättämistä pohtivat nyt Uudenmaan, Etelä- ja Pohjois-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit.

Metsäkauriin määrä on pysytellyt vuoden takaisella tasolla. Hirvien määrä kasvoi 15 prosentilla edellisvuodesta.

Uotilan mukaan tulevalla metsästyskaudella saattavat hirvijahdin ongelmaksi nousta sudet. Esimerkiksi hirvitiheällä Mynämäen ja Yläneen välisellä korpialueella eivät metsästäjät uskalla käyttää pysäyttäviä hirvikoiria, mikäli susikanta vielä vahvistuu. Työssään oleva koira on liian helppo saalis sudelle.

- Jos näin käy, saanto vähenee, vaikka ihmisen lisäksi hirviä ottaisivat sudetkin, Uotila sanoo.

Villisiat sinnittelevät susien mailla

Susien määrä on kasvussa. Eri puolilta riistanhoitopiirin alueella löydettiin 28 suden jäljet, ja niiden astujiksi arvioidaan 10-13 sutta.

- Susia on meidän alueellamme kahdessa laumassa, sen lisäksi löytyi yksittäisiä jälkiä eri puolilta riistanhoitopiiriä, Uotila sanoo.

Toinen laumoista asustaa pääasiassa Mynämäen korvissa. Toisen lauman on todennäköisesti muodostanut alueelle ensimmäisenä saapuneen alfaparin kaksivuotiaat pennut, ja ne ovat löytäneet elintilansa Yläneen itäpuolelta, Oripään ja Pöytyän maastosta.

Monien lajien kanta on säilynyt viimevuotisella tasolla. Mynämäen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Petri Siutlan mukaan susien kanssa samalla Revon alueella havaittiin myös kahden villisian jäljet.

Pääasiassa Laitilan ja Pöytyän seudulla tehtiin myös 22 maakotkahavaintoa. Saukkojen jälkiä tavattiin eri puolella Varsinais-Suomea. Pääasiassa Kemiönsaaren, Kiskon, Perniön ja Salon seudulta laskettiin 110 ilveksen jälkeä, ja niiden jättäjiksi arvioidaan 70 yksilöä.

Karhun jälkiä ei laskennoissa tavattu, vaikka Paimiossa kettujahdissa pari viikkoa sitten olleen seurueen koirat hätistivät talviunillaan olleen otson hereille.

- Meidän riistanhoitopiirimme alueella elää noin kymmenen karhua, mutta ne ovat unilla vielä lähes pari kuukautta, Uotila sanoo.