Hirvikärpästen siipien menoksi käynnistetään laajaa tutkimushanketta, jolla aiotaan selvittää hirvikärpäsen leviämiseen ja sopeutumiseen liittyviä salaisuuksia. Samalla saattaa selvitä, pystyykö ihminen torjumaan metsiin levinnyttä ja monien inhoamaa lajia muutoin kuin ampumalla hirvet vähiin.

- Esimerkiksi voitaisiinko hirvien suolakiviin laittaa hirvikärpäsille lääkitystä, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija dosentti Sauli Härkönen.
Härkönen on yhdyshenkilö keräyskampanjassa, jolla kärpästen koteloita kerätään eri puolilta maata Konneveden tutkimusasemalle. Kuoriutuneita kärpäsparvia tutkijoiden pitäisi päästä tarkastelemaan elokuussa.

Taloudellisesti tärkeää on myös selvittää, pystyykö pikkuotus leviämään poronhoitoalueelle. Tiedetään, että se imee verta hirvien lisäksi ainakin metsäpeuroista ja metsäkauriista.
Yhä useammat metsästäjät ja marjastajat ovat viime vuosina yrittäneet hätistellä litteitä sitkeähenkisiä hirvikärpäsiä, jotka tunkeutuvat hiuksiin ja vaatteiden alle. Moni on saanut puremista pahkuroita, jopa tulehtumia.
Helppoa ei ole hirvilläkään, sillä turkin suojassa käy joskus kihinä. Yhdellä eläimellä voi olla matkassaan jopa 10 000 verenimijää.

Tutkimusryhmää vetää professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta, ja ryhmässä on jäseniä Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta, Joensuun yliopistosta, Metsäntutkimuslaitokselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Kotelot tuoreelta
makuukselta

Tutkijaryhmä haastaa metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat keräämään kärpäsen koteloita joka puolelta valtakuntaa. Keräyksen yhdysmies Sauli Härkönen sanoo, että koteloita voi kerätä jo nyt. Ne voi panna kosteassa pumpulissa pakasterasiaan, jota säilytetään jääkaapissa. Hankkeeseen ilmoittautuvat saavat postitse putkilot ja kuoret, joissa kotelot lähetetään Konnevedelle. Pelkiltään koteloita ei Härkösen mukaan kannata tiputtaa kirjekuoreen, koska ne eivät todennäköisesti selviä ehjänä perille.

Hirvien tuoreelta makuukselta voi löytää tummia, muutaman millimetrin kokoista soikeita kärpäskoteloita ennen kuin tiaiset ovat ehtineet nokkia ne vatsoihinsa, Härkönen sanoo.
Vaikka hirvikärpäsestä on tullut monille ihmisille ja isäntäeläimille ikävä tuttavuus ja vaikka se ajaa marjastajia laumoittain metsästä, siitä on niukasti tieteellistä tietoa. Varmuudella ei edes tiedetä, onko hirvikärpänen Suomen metsissä uusi tulokas vai ovatko pienet hirvikannat pitäneet sen pois näkyvistä.

Hirvikärpäskoteloiden kerääjäksi voi ilmoittautua Sauli Härköselle numeroon 010 211 3137 tai verkossa osoitteeseen [email protected]