YM 6.6.2007)

Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Vastavalmistuneen selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia.

Tuoreen selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1 369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta.

Moreenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin: korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, joka näkyy mm. lehtomaisena kasvillisuutena. Moreenimuodostumilla on myös opetuksellista ja virkistys- ja ulkoilukäyttöön liittyvää merkitystä ja usein ne kertovat myös asutuksen ja elinkeinojen kehittymisen historiasta alueella.

Selvityksessä moreenimuodostumat jaetaan selännemäisiin drumliineihin, kumpumoreeneihin ja reunamoreeneihin. Moreenimuodostumat esiintyvät yleensä muiden samantyyppisten muodostumien kanssa kenttinä. Merkittävimpiä drumliinialueita ovat Pieksämäen, Kuusamon, Kemin, Utsjoen ja Lounais-Suomen drumliinikentät. Kumpumoreenialueista tärkeimpiä ovat Porin-Ahlaisten, Kalajoen-Pihtiputaan, Ranuan ja Kemijärven kumpumoreenikentät. Reunamoreeneja esiintyy kenttinä pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa, Salpausselkävyöhykkeen tuntumassa sekä Merenkurkun alueella. 

Erikoisia ja näyttäviä moreenimuodostumia ovat esimerkiksi Vuorenmaan drumliini Juvalla sekä Furuskäretin kumpumoreenimuodostuma ja Svedjehamnin reunamoreenimuodos- tuma Mustasaaressa. Svedjehamnin reunamoreenialue on lisäksi kasvillisuudeltaan erittäin arvokas rantalehtoineen ja katajaketoineen.

Lisää tietoa lupaharkinnan pohjaksi

Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Maa-ainesten ottoluvista päättää kunta. Laki edellyttää, että luvan hakija esittää hakemuksen yhteydessä selvitykset ottamisalueen vallitsevista luonnonolosuhteista sekä hankkeen ympäristövaikutuksista. Kunnan on varmistettava, ettei maa-ainesten ottamisella aiheutettaisi esimerkiksi luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.

Lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää tietoja geologisten muodostumien luonnon- ja maisema-arvoista, niiden pohjavesioloista ja toisaalta muodostumien hyödyntämiskelpoisista kiviainesmääristä ja laaduista. Lupaharkinnan seurannan yhteydessä on käynyt ilmi, että kaikilla kunnilla ei ole ollut käytettävissään riittäviä selvityksiä lupaharkinnan perustana. 

Lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto mm. silloin, jos alueella on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Maakunnan liiton lausunto on pyydettävä, jos alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta.

Kunnilla, maanomistajilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua selvitykseen kesäkuun puolivälin jälkeen, johon mennessä selvitys toimitetaan nähtäville niihin kuntiin, joiden alueilla on arvokkaita moreenimuodostumia.

Tiedot arvokkaista moreenialueista karttoineen löytyvät myös ympäristöhallinnon verkkosivuilta kesäkuun puolesta välistä 2007 lähtien osoitteesta:

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat:
www.ymparisto.fi/moreenimuodostumieninventointi

Lisätietoja:

tutkimuksen geologisista ja maisemallisista osista:
Geologi Kalevi Mäkinen, GTK, puh 020 550 4304, [email protected],
Geologi Jukka-Pekka Palmu, GTK, puh. 020 550 2575, [email protected],
Tutkija Hannu Rönty, GTK, puh. 040 846 3167, [email protected]

Tutkimuksen biologisista osista:

vanhempi tutkija Jari Teeriaho, SYKE, puh. 020 490 2728, [email protected]

Moreenialueiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä:

ylitarkastaja Markus Alapassi, ympäristöministeriö, puh. 020 490 7102, [email protected]
Luonnonsuojelujohtaja Ilkka heikkinen, ympäristöministeriö,
puh. 040 506 1172, [email protected]