Tiedote 9.3.2007 (Julkaistu) | Ympäristöministeriö    Kysymys Metsä-Lapin suojelukiistoista voitaisiin saattaa eduskunnan ratkaistavaksi (YM 9.3.2007) Ympäristöministeriön Ilkka Heikkinen tutkijoiden metsävetoomuksesta: Viisitoista vuotta vanhan erämaalain  tarkistaminen olisi luonteva tapa saattaa eduskunnan ratkaistavaksi kysymys lakisääteisiin erämaa-alueisiin rajautuvien, Metsä-Lapin suojelemattomien metsäerämaiden tulevasta käytöstä. Tarkistamisen voisi tehdä samassa yhteydessä kun koko luonnonsuojelulainsäädännön toimivuutta ja vaikuttavuutta vuonna 2008 arvioidaan. Tätä mieltä on luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, joka esitti ympäristöministeriön puheenvuoron maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa perjantaina 9.3. Tilaisuus liittyi laajan tutkijajoukon allekirjoittamaan Metsä-Lapin metsien suojeluvetoomukseen. Heikkinen toisti ympäristöministeriön näkemyksen, jonka mukaan arvokkaimmat laajat luonnonalueet ja vanhat metsät on erilaisten suojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toteutuksen jälkeen Pohjois-Suomessa pääosin suojeltu. "Myös Metsähallituksen syksyllä 2006 julkaisema selvitys metsien suojelun määrästä ja laadusta Metsä-Lapissa osoittaa tämän metsäkasvillisuusvyöhykkeen poikkeuksellisen hyvän suojelutilanteen: vyöhykkeen kaikista metsistä on suojelun piirissä 43 prosenttia ja Metsähallituksen metsämaista 51 prosenttia", Heikkinen totesi. \n"Metsä-Lapissa on varsin laaja suojelualueiden verkosto, johon kuuluu useita suuria kohteita. Niiden lisäksi etelämpänä Peräpohjolan pohjoisosassa on arvokkaita suojelualueita. Eri yhteyksissä suojeltaviksi esitettyjen Metsä-Lapin metsäerämaiden luonnonsuojelubiologisesta merkityksestä suhteessa edellä mainittuihin suojelualueverkkoihin ei ole olemassa tutkittua vertailutietoa."\n"Alueita on kuvattu suhteellisen heikkotuottoisiksi ja harvapuustoisiksi ylänköjen sekametsiksi. Voi epäillä olisiko niillä ratkaisevaa merkitystä Suomen metsissä elävien uhanalaisten eliöiden suojelussa."\nHeikkinen analysoi puheessaan tutkijoiden vetoomuksessa esitettyjä perusteluja, joihin hän ei kaikilta osin yhtynyt.  Hän tähdensi, että kysymys Ylä- ja Metsä-Lapissa on luonnonvarojen eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta. Metsien käyttöä ohjaa koko maassa metsälainsäädäntö. Nyt kyseessä olevilla alueilla ohjausvälineitä ovat kuitenkin myös Metsähallituslaki sekä erämaalaki, joka on nimenomaan tarkoitettu tasapainottamaan luontaiselinkeinojen mahdollisuuksia metsätalouteen nähden - paikallisesti ja tietyillä rajatuilla alueilla.\nHeikkisen mukaan kokonaisarviointi luonnonsuojelulainsäädännön toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Samalla tarkastellaan myös liittymäkohdat muuhun lainsäädäntöön sekä tehdään ehdotukset tämän lainsäädännön kehittämiseksi.  "Tähän seuraavalla hallituskaudella tehtävään työhön voidaan sisällyttää erämaalain arviointi. Tällöin voitaisiin saattaa ajan tasalle muun muassa erämaalain 7 §:ssä säädetty erämaa-alueiden metsien luonnonmukaista metsänhoitoa koskeva, jo vanhentunut säännös ja, mikäli poliittista tahtoa on, myös tarkastella erämaa-alueiden rajauksia nykytilanteen pohjalta."\n"Erämaa-alueiden perustamisen tarkoituksena on alueiden erämaaluonteen säilyttäminen, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön\nja sen edellytysten kehittäminen. Erämaalain arviointi ja tarkistaminen olisi siten yksi luonteva mahdollisuus saattaa eduskunnan ratkaistavaksi kysymys lakisääteisiin erämaa-alueisiin rajoittuvien Metsä-Lapin suojelemattomien metsäerämaiden tulevasta käytöstä", Heikkinen ehdotti.",1] ); //--> "Metsä-Lapissa on varsin laaja suojelualueiden verkosto, johon kuuluu useita suuria kohteita. Niiden lisäksi etelämpänä Peräpohjolan pohjoisosassa on arvokkaita suojelualueita. Eri yhteyksissä suojeltaviksi esitettyjen Metsä-Lapin metsäerämaiden luonnonsuojelubiologisesta merkityksestä suhteessa edellä mainittuihin suojelualueverkkoihin ei ole olemassa tutkittua vertailutietoa." "Alueita on kuvattu suhteellisen heikkotuottoisiksi ja harvapuustoisiksi ylänköjen sekametsiksi. Voi epäillä olisiko niillä ratkaisevaa merkitystä Suomen metsissä elävien uhanalaisten eliöiden suojelussa." Heikkinen analysoi puheessaan tutkijoiden vetoomuksessa esitettyjä perusteluja, joihin hän ei kaikilta osin yhtynyt.  Hän tähdensi, että kysymys Ylä- ja Metsä-Lapissa on luonnonvarojen eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta. Metsien käyttöä ohjaa koko maassa metsälainsäädäntö. Nyt kyseessä olevilla alueilla ohjausvälineitä ovat kuitenkin myös Metsähallituslaki sekä erämaalaki, joka on nimenomaan tarkoitettu tasapainottamaan luontaiselinkeinojen mahdollisuuksia metsätalouteen nähden - paikallisesti ja tietyillä rajatuilla alueilla. Heikkisen mukaan kokonaisarviointi luonnonsuojelulainsäädännön toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna. Samalla tarkastellaan myös liittymäkohdat muuhun lainsäädäntöön sekä tehdään ehdotukset tämän lainsäädännön kehittämiseksi.  "Tähän seuraavalla hallituskaudella tehtävään työhön voidaan sisällyttää erämaalain arviointi. Tällöin voitaisiin saattaa ajan tasalle muun muassa erämaalain 7 §:ssä säädetty erämaa-alueiden metsien luonnonmukaista metsänhoitoa koskeva, jo vanhentunut säännös ja, mikäli poliittista tahtoa on, myös tarkastella erämaa-alueiden rajauksia nykytilanteen pohjalta." "Erämaa-alueiden perustamisen tarkoituksena on alueiden erämaaluonteen säilyttäminen, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen. Erämaalain arviointi ja tarkistaminen olisi siten yksi luonteva mahdollisuus saattaa eduskunnan ratkaistavaksi kysymys lakisääteisiin erämaa-alueisiin rajoittuvien Metsä-Lapin suojelemattomien metsäerämaiden tulevasta käytöstä", Heikkinen ehdotti. \nHeikkinen pitää  tutkijoiden kannanilmaisua Suomen oloissa poikkeuksellisena. "Ilmaisunvapaus kuuluu demokratiaan. Tutkimuksen ja päätöksenteon valmistelun välinen vuorovaikutus on todettu erityiseksi kehittämiskohteeksi muun muassa monimuotoisuuden tutkimusohjelma MOSSEn ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn hankkeiden seurantaraporteissa. Tutkijakirje ja siihen liittyvät reaktiot osoittavat, että tässä vuorovaikutuksessa saattaa olla vielä kehittämisen varaa",  Heikkinen totesi.\n\nIlkka Heikkisen kommenttipuheenvuoro kokonaisuudessaan Metsä-Lapin metsiensuojelua koskevassa keskustelutilaisuudessa 9.3.2007 (pdf-tiedosto, 25 kb)\n\nLisätietoja:\nLuonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, Ympäristöministeriö,\npuh. 040 506 1172, [email protected]\n\t\t\t \n\n\t\t\tHaluan lopettaa tilauksen\nHaluan muuttaa tekemiäni valintoja\n \n\t\t\t\n \t\t\n\t\n\t\n\t\t \n\t\n\n\n\n
© Copyright Valtion ympäristöhallinto 2003
\n\n\n
\n\n