Vääntö Korppoon Långvikenin lahden liittämisestä Naturaan jatkuu ainakin ensi syksyyn. Lopullinen ratkaisu on sunnuntain vaalien jälkeen valtaan nousevan hallituksen käsissä. Ympäristöministeriö teettää kesän aikana lisäselvityksiä, joiden perusteella päätetään, esitetäänkö valtioneuvostolle Långvikenin liittämistä Naturaan vai ei.

Ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen sanoo, että Långvikenin lisäksi avoinna on myös Vantaanjoen ja Suomussalmen Moilasenvaaran kohtalo.

Ympäristöministeri Stefan Wallin (r) ei puolla Långvikenin liittämistä Naturaan. Pohjan näkemykselleen hän hakee korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna antamasta päätöksestä.

- Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ei ole näytetty toteen, että juuri Vantaanjoessa olisi niin runsaasti vuollejokisimpukoita, että se poikkeaisi muista joista ja olisi siksi liitettävä Naturaan. Siitä olen tullut tulokseen, että vaikka Långvikeniä on kyllä tutkittu, saattaa olla olemassa joukko muita potentiaalisia kapeita merenlahtia, jotka saattaisivat olla lajissaan edustavampia. Tämä asia on tutkittava uudelleen, Wallin sanoo.

Wallin on eri linjoilla kuin edeltäjänsä Jan-Erik Enestam (r), joka esitti Långvikenin sisällyttämistä suojeluverkostoon.

Långvikenistä on kiistelty vuosia, sillä alueen luontoarvoista vallitsee erilaisia käsityksiä. Asiaa on puitu Korkeinta hallinto-oikeutta myöten kahteen otteeseen. Maanomistajat ovat alusta alkaen vastustaneet noin viiden kilometrin pituisen lahden ottamista mukaan Naturaan.

TS