lauantai, 26. tammikuu 2008

Pantasusi tapettiin Lieksassa

Pannoitettu susi ammuttiin Lieksan Viekijärvellä. Apolloksi nimetty urossusi oli Kuhmossa liikkuneen lauman johtaja.

Metsästäjät saivat Lieksan Viekijärvellä tapettua urossuden, jolla oli RKTL:n asentama GPS panta. Susi tapettiin nurmeslaisten ja lieksalaisten metsämiesten susijahdin tuloksena.

Pantasuteen ei kahteen vuoteen enää saatu yhteyttä, susi oli pannoitettu 2004 - 2005 talvella. Susi oli irrottautunut tai joutunut lähtemään kuhmolaisesta laumasta ja vaeltanut Lieksan Viekiin eikä ollut omalla reviirialueellaan.

Mahdollisesti Kuhmon lauman alfanaaras on menehtynyt tai tapettu, ja lauma on hajonnut sen seurauksena. Sekä lauman johtajauros että johtajanaaras olivat eri sukua, joten niillä olisi pitänyt olla elinikäinen liitto lauman ydinparina.

Lauman alfanaaras on voinut myös menehtyä esimerkiksi hirvensaalistustilanteessa, jossa monasti hirvi pääsee polkaisemaan suden hengiltä. Pantasusitutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin Suomen susien 80% kuolevan ihmisen tappamina.

maanantai, 13. elokuu 2007

Hylkeiden hoitosuunnitelma valmistui

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmalla etsitään ratkaisuja suojelun ja riistanhoidon yhteensovittamiseksi

Helsinki 13.8.2007

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma valmistui. Hoitosuunnitelmalla etsitään muun muassa keinoja vähentää hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ammattikalastajille. Tähän pyritään ennaltaehkäisemällä vahinkoja ja korvaamalla aiheutuneita vahinkoja. Myös nykyistä pyyntilupajärjestelmää halutaan kehittää joustavammaksi.

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa esitetään viisi kannanhoidon päätavoitetta. Suomen hyljekannat säilytetään elinvoimaisina, hylkeiden aiheuttamat vahingot elinkeinoille minimoidaan ja hyljekantoja hoidetaan siten, että niitä voidaan käyttää kestävästi ja monipuolisesti. Lisäksi päätavoitteina on jakaa kansalaisille laaja-alaista ja luotettavaa tietoa hyljekannoista ja kehittää keinoja, joilla voidaan parantaa ihmisten ja hylkeiden rinnakkaiseloa.

Suunnitelmassa esitetään tarpeen mukaan perustettavaksi alueellisia keskustelufoorumeita, joissa kuullaan eri osapuolia ja joissa asioita käsitellään ja kehitetään yhteistyössä. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet perustaa hyljetietokeskus. Keskuksen avulla eri tahot voivat jakaa neutraalia ja ajantasaista tietoa hylkeistä.

Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastukselle vähennetään kehittämällä vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä ja lisäämällä niiden käyttöä. Suunnitelmassa esitetään tavoitteeksi korvata hylkeiden aiheuttamat vahingot ammattikalastajille ja vesiviljelijöille sekä muodostaa korvausjärjestelmä. Lisäksi esitetään selvitettäväksi, tuleeko nykyistä pyyntilupajärjestelmää kehittää niin, että harmaahylkeitä voidaan metsästää koko sillä kannanhoitoalueella, johon riistanhoitopiiri kuuluu.

Suomen merialue jaetaan suunnitelmassa kolmeen hoitoalueeseen: Perämeri¿Merenkurkku sekä Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueet.

Harmaahyljekannan kasvua esitetään rajoitettavaksi Perämeren¿Merenkurkun sekä Lounais-Suomen hoitoalueilla ensisijassa pyyntiluvanvaraisella metsästyksellä. Suomenlahden kannanhoitoalueella harmaahyljekanta saa vielä vahvistua. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien mukainen metsästys kohdistetaan alueille, joissa kanta on vahva ja vahinkoja ilmenee runsaasti.

Norpanmetsästyksen aloittamista kalastusvahinkojen vähentämiseksi Perämerellä selvitetään maa- ja metsätalousministeriön myöntämien poikkeuslupien avulla. Varsinaisia riistanhoitopiirien myöntämiä pyyntilupia hoitoalueille ei tässä vaiheessa esitetä myönnettäväksi.

Harmaahylje ja itämerennorppa ovat Suomessa riistaeläinlajeja. Vastuu kantojen hoidosta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Hoitosuunnitelmien laadinnassa on kuultu laajasti paikallisia ihmisiä, elinkeinonharjoittajia sekä järjestö- ja viranomaistoimijoita.

maanantai, 13. elokuu 2007

Hirvieläinluvat 2007

Hirvikanta laskussa

Syksyn hirvenmetsästykseen myönnettiin hieman yli 53 300 pyyntilupaa, mikä on vajaa viidennes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jo viime kevään erilaiset sidosryhmäneuvottelut osoittivat, että hirvikanta on saatu laskemaan ja kannan selkeitä tasaantumisen merkkejä on havaittavissa. Valkohäntäpeuralupien määrä on sen sijaan entisestään kasvanut.


Luvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna 29.9. eli syyskuun viimeisenä lauantaina. Ensimmäistä kertaa hirvenmetsästys päättyy joulukuun lopussa metsästysasetuksen muutoksesta johtuen. Peurojen ja kauriin osalta jahti päättyy ensi vuoden tammikuun viimeisenä päivänä.
Tulevasta metsästyskaudesta ei ehkä hirven osalta tule muutaman edellisen vuoden tapaista hikistä savottaa, sillä hirvisaaliin arvellaan jäävän nyt myönnetyllä lupamäärällä selvästi edellisiä jahtikausia alemmalle tasolle, noin 63 000 hirveen.
Valkohäntäpeuran osalta nyt myönnetyn pyyntilupamäärän perusteella koko maan saalismäärän arvellaan nousevan hieman edellisvuotta suuremmaksi eli noin 25 000 peuraan.

Hirvilupia eniten Ouluun

Oulun riistanhoitopiiri myönsi tulevalle jahtikaudelle yhteensä 10 822 pyyntilupaa, mikä on kuitenkin lähes kolmasosan edellisvuotista vähemmän (taulukko). Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä pyyntilupamäärän lasku on kaikkein suurin (37 %). Myös Etelä-Hämeessä luvista ”suli pois” melkein kolmannes.
Lapin riistanhoitopiirissäkin lupamäärä on selvästi edellisvuotista pienempi. Lapissa pyyntilupien määrä jäi tällä kertaa 10 000 kappaleen rajan alapuolelle.
Hirvien pyyntilupia myönnettiin suurimmassa osassa maata maltillisesti. Määrä laski 11 riistanhoitopiirissä ja nousi vain neljässä. Lupamäärää nostettiin selvimmin Satakunnassa, lähes viidenneksellä.
Elokuun lopussa voimaan astuva metsästysasetuksen muutos eli metsästysajan pidentäminen mahdollistaa entistä paremmin hirvien talvisin aiheuttamien metsävahinkojen vähentämisen.

Valkohäntäpeuralupia yli 24 000

Varsinais-Suomi on perinteiseen tapaan vahvin peurapiirimme, jos piirejä vertaillaan metsästysmäärien perusteella. Pyyntilupia piiri myönsi 6 636 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna nousu on 11 prosenttia. Naapuripiireistä Satakunta ja Uusimaa nostivat myös lupamäärää suunnilleen samassa suhteessa.
Kuusipeurojen metsästyksessä ei ole tapahtunut muutosta. Koko maahan pyyntilupia myönnettiin 249.

Metsäpeuroja metsästetään kahdessa riistanhoitopiirissä

Metsäpeuroja metsästetään ainoastaan Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Koko maahan myönnetyistä yhteensä 139 metsäpeuran pyyntiluvasta melkein kaikki tulevat käyttöön Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle.

keskiviikko, 8. elokuu 2007

Metsäkanalinnut 2007

Metsäkanalinnut 2007

Metäskanalintujen laskenta riistakolmioilla on käynnissä. Tällä sivulla julkaisemme alustavia tietoja laskennasta. Tiedot päivitetään useampaan kertaan viikossa koko elokuun ajan.

Keskiviikkona 8.8. tutkimukselle oli palautettu 105 riistakolmion laskentatulokset. Täysin vailla laskentatuloksia ovat vielä Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirit, mutta tulokset eivät ole luotettavia minkään piirin osalta. Taulukossa annetaan tiheys (lintuja/km² metsämaata), poikasosuus (%) ja kannanmuutos viime vuodesta + ja – -merkein.

Taulukot

keskiviikko, 8. elokuu 2007

Suuret niittotalkoot Porin Preiviikinlahdella lauantaina 11.8.

Suuret niittotalkoot Porin Preiviikinlahdella lauantaina 11.8.

 

 

Ruovikoituneita lintuniittyjä kunnostetaan yhteistyönä

Porin Preiviikinlahden alueella kunnostetaan umpeenkasvaneita rantaniittyjä Kokemäenjoki-LIFE -hankkeen työnä seuraavan neljän vuoden aikana. Osaa alueesta hoidetaan käsin niittämällä, ja osa alueesta kunnostetaan konetyönä ruovikkoa murskaten ja ruovikon juuristoa jyrsien. Kunnostettava niittyala on yhteensä vähintään 32 hehtaaria.

Niittotalkoot ja tietoa arvokkaasta luontokohteesta

 
 
emblem1.png

Kartta

 

Ruovikoituneita ranta-alueita kunnostetaan BirdLife Suomen järjestämissä niittotalkoissa lauantaina 11.8. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua niittotöihin. Alueella järjestetään klo 14.00 tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan hoidon perusteista ja tavoitteista sekä alueella pesivän uhanalaisen etelänsuosirrin tilanteesta. Tiedotustilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita, ja kahvitarjoilun jälkeen yleisöllä on mahdollisuus testata niittotaitojaan paikan päällä. Myös Lännen Järviperkaus Oy:n koneet ovat tuolloin paikalla ja ruovikon murskaustyöt käynnissä.

Yhteistyötä monen toimijan kesken

Niittotalkoiden ja kunnostustöiden järjestelyt ovat monen eri tahon yhteistyön tulosta. Muutaman hehtaarin niittyalaa on BirdLife Suomen hoitotalkoilla hoidettu alueella jo aiemminkin, mutta viime vuonna käynnistyneen Kokemäenjoki-LIFE -hankkeen rahoituksella hoidettavia alueita voidaan selvästi laajentaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa LIFE-hankkeessa on monia kansallisia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita mukaan lukien BirdLife Suomi ry ja Metsähallitus, jonka mailla osa hoitotöistä tehdään.

LIFE-hankkeen apuna kunnostustöissä on UPM-Kymmene, joka omistaa Yyterin Sannannokan puoleiset hoitoalueet. UPM-Kymmene on mukana hoidon suunnittelussa ja osallistuu talkoisiin kahvittamalla ja muonittamalla talkooväkeä. Niittoon tarvittavat työkalut saadaan Porin kaupungin ympäristötoimistolta.

Etelänsuosirrin pesimäympäristö paranee, ja monet muutkin lajit hyötyvät kunnostuksesta

 

Etelänsuosirri. Kuva: Petri Koivisto

 

Natura 2000 -verkostoon kuuluva Preiviikinlahden alue on yksi maamme tärkeimmistä lintuvesikohteista ja Etelä-Suomen viimeisiä etelänsuosirrin pesimäalueita. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun etelänsuosirrin taantumisen keskeisenä syynä on rantaniittyjen umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Näiden seurauksena lajille sopiva pesimäympäristö häviää. Rantaniittyjen hoito niittämällä ja laiduntamalla parantaa monen muunkin lintulajin elinolosuhteita. Pesimälajeina hyötyvät muutkin kahlaajat kuten punajalkaviklo, töyhtöhyyppä ja isokuovi sekä vesilinnuista ainakin lapasorsa, heinätavi ja jouhisorsa. Muutolla levähtävien kahlaajien, vesilintujen ja hanhien ruokailumahdollisuudet paranevat olennaisesti matalakasvuisten ja lietteisten ranta-alueiden lisääntyessä. Myös kasvillisuuden ja hyönteislajiston monimuotoisuus lisääntyy kunnostusten ansiosta. Preiviikinlahden kunnostusten vaikutusten arvioimiseksi alueella tehdään linnusto- ja kasvillisuusseurantoja sekä sudenkorentoselvitys.

Ajo-ohje talkoopaikalle:

Aja Vaasaan kääntyvältä liittymältä Mäntyluodontietä (valtatie no 2) noin 14 km Meri-Porin suuntaan ja käänny vasemmalle Huhtalanraitille (risteyksessä myös lintutorniviitta). Aja suoraan 2,1 km paikoitusalueelle. Paikoitusalueelta jatketaan rantaan kävellen n. 1 km metsätietä, polkua ja pitkoksia pitkin. Paikalle laitetaan myös opasteita.

Lisätietoja:                

projektikoordinaattori Tapio Aalto, puh. 050 433 9913