Norjan porot syövät Suomessa

Norjasta Suomen puolelle vaeltavat porot ovat olleet Tenon maatilallisten riesana joulukuusta lähtien. Nuvvuksen pelloilla norjalaisporoja on välillä laiduntanut monisatapäinen tokka. Porojen kaivamista pelloista maanviljelijöille on aiheutunut kymmenien tuhansien eurojen vahingot.

Utsjoella vaaditaan, että ulkoministeriö käynnistää Suomen ja Norjan välillä neuvottelut poroesteaidan rakentamisesta myös Tenon Norjan puoleiselle rannalle.

"Inarin kunnan Angelin kylästä Utsjoen Nuorgamiin saakka poroesteaita kulkee kokonaisuudessaan Suomen puolella. Esteaidan rakentamisesta ja sen kunnossapidosta on vastannut Suomen valtio", Utsjoen maaseutu-sihteeri Heikki Niittyvuopio kertoo.

Esteaita on rakennettu jokivartta kulkevan maantien itäpuolelle.

Esteaidan ja valtakunnan rajan välillä olevat jäkäläkankaat ja viljelysmaat ovat pääsääntöisesti yksityisten omistuksessa.

Niittyvuopion mielestä norjalaisten tulee rakentaa Inarijoen ja Tenon norjanpuoleiselle rannalle esteaidan samalla tavalla kuin Suomi on rakentanut omalle puolelleen. Lisäksi Lapin lääninhallituksen tulisi käynnistää norjalaisporojen aiheuttamien vahinkojen arviointi ja sopia jatkotoimenpiteistä.



Poroja vaikea karkottaa


"Edellisen kerran norjalaisten porot vaelsivat Suomen puolelle useampana vuonna 1990 luvun alussa. Silloin Norjan valtio maksoi jäkälämaille ja viljelyksille syntyneet vahingot sekä korvaukset ylimääräisistä työkustannuksista", Heikki Niittyvuopio kertoo.

Maaseutusihteeri muistuttaa, ettei norjalaisporojen karkottaminen raja-alueelta välttämättä ole helppoa.

"Kun norjalaisporot viime syystalvella vaelsivat Suomen puolelle, Norjan tokkakuntien edustajat pyysivät Paistunturin paliskunnalta apua porojen palauttamiseksi. Paistunturin paliskunnan poromiehet ovat tehneet paljon töitä saadakseen norjalaisporot pois suomalaisten viljelyksiltä. Porojen ajaminen pois hyviltä ruokamailta on kuitenkin ajoittain ollut mahdoton tehtävä."

Niittyvuopion mielestä on kohtuutonta siirtää vastuu paikalliselle Paistunturin paliskunnalle. Myös viranomaisten pitäisi selkeyttää asia ja ohjeistaa sen hoito, koska ongelman ratkaiseminen kuuluu ensisijaisesti Norjan ja Suomen välille laaditun porosopimuksen mukaisille viranomaisille.

Suomen poronhoitolaissa ovat selkeät määräykset porojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Paliskunnat voidaan arviointimenettelyn jälkeen määrätä jopa aitaamaan alueet, joilla porot tekevät vahinkoa.

Niittyvuopion mielestä nyt pitäisi käynnistää neuvottelut norjalaisten tahojen kanssa porovahinkojen arviointi- ja korvausmenettelystä.

Norjalaisporon vaellushaluja Suomen puolelle on lisännyt Ruijan huono ravintotilanne, minkä seurauksena tuhannet porot ovat vaarassa nääntyä nälkään. Norjan yleisradioyhtiön mukaan poronomistajat joutuvat hätäruokkimaan poroja Ruijan sisäosassa, koska viimeaikaiset lumisateet ja maan jäätyminen estävät poroja saamasta ravintoa luonnosta.



Aidoista sovittu 1952


Suomen ja Norjan välillä on jo vuodesta 1952 noudatettu sopimusta poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä, joilla estetään porojen pääsy toisen valtakunnan alueelle. Sopimusta on täydennetty vuonna 1982 annetulla lailla ja seuraavana vuonna voimaan astuneella asetuksella.

Sopimuksen mukaan suomalaiset ja norjalaiset poronomistajat ovat velvolliset huolehtimaan porojensa jatkuvasta asianmukaisesta paimentamisesta siten, että niiden pääseminen toisen valtakunnan alueelle mikäli mahdollista estyy.

Rajalle on rakennettu aita, joka alkaa Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen kolmen valtakunnan rajapyykiltä ja päättyy Suomen, Norjan ja Venäjän Muotkavaarassa (Krokfjell) olevalle yhteiselle rajapyykille. Angelista Nuorgamiin yltävä jokiraja ei kuulu porosopimuksen piiriin.

Kari Alaluusua ( kaleva )