Suomussalmella järjestetyssä Porottomat maanomistajat ry:n kansalaiskokouksessa vaadittiin porotalouden aiheuttamia ongelmia loppumaan.
– Porot tuhoavat omaisuutta, samalla rikkoen kotirauhaa. Ne asettuvat pihapiiriin, tallaavat ja syövät marja- ja kasvimaat ja ulostavat ympäriinsä. Maa- ja metsätaloudelle porotalous aiheuttaa tuhoja taimikkotappioina ja tuotantotappioina. Porojen ulosteet saastuttavat viljaa ja rehua. Porotalous aiheuttaa myös suuren määrän liikenneonnettomuuksia, sanoi suomussalmelainen Vesa Heikkinen.
Yhdistyksen pyrkimyksenä onkin, että poronhoitolakia tulisi valvoa ja noudattaa.- Noudattamatta jättäminen tulisi johtaa rikosoikeudelliseen seuraamukseen, vaati Heikkinen.

Posiolainen yhdistyksen puheenjohtaja Paavo Mursu toteaa suoraan, että poronhoitolakia valvovalla lääninhallituksella sekä maa- ja metsätalousministeriöllä puuttuu tahtoa noudattaa edes nykyistä poronhoitolakia.
– Myös järjestöt kuten MTK on ajanut huonosti porottomien asiaa. Kuusamolainen Jouko Mäkelä toteaa samoihin asioihin törmätyn myös Koillismaalla.
– Osa paliskunnista ja poromiehistä hoitaa asiansa hyvin, mutta osa ei. Tilanne ei ole muuttunut kymmeneen vuoteen mihinkään. Kuusamossakin 90 prosenttia maista on yksityisiä ja niillä ongelma näkyy, samoin matkailu kärsii siitä. Mäkelä sanoo myös nykyisen poronhoitolain olevan riittävän, jos sitä vain noudatettaisiin.

– Mutta siinä pitäisi myös olla selkeä viittaus rikoslakiin jolloin poliisi myös ryhtyisi tutkimaan rikkomuksia ja rikkomuksista saisi riittävän suuret rangaistukset. Mäkelä ottaa esimerkiksi myös porojen liikenteelle aiheuttamat vahingot.
– Varoitetaan Taivalkosken ja Pudasjärven välillä olevista poroista. Yksinkertaisinta olisi jos poliisipäällikkö määräisi poromiehet siirtämään poronsa alueelta pois, ihmettelee Mäkelä. Pulliainen pitää nykyisen järjestelmän suurimpina ongelmina muun muassa laiduntamista toisten mailla, pihapiirien ja viljelysten suojaamista, liikenneonnettomuuksien vaaraa sekä suurpetojen poistovaatimusta tai korvausta petojen aiheuttamista vahingoista.

– Petokorvaus pitäisi muuttaa vanhan lain mukaiseksi. Paliskunnat saisivat korvauksen todettujen tuhojen lisäksi arvioiduista tuhoista eikä omavastuuta olisi. Pulliaisen mukaan poronhoitoalueen rajaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Toinen mahdollisuus on parin vuoden kuluttua tehtävässä eloporojen määrän vahvistamisessa määrätä jollekin paliskunnalle poroluvuksi nolla.

– Nyt odotetaan uutta petoeläinvahinkojen korvauslakiesitystä. Seuraava hallitus joutuu myös ottamaan kantaa poronhoitoalueen etelärajan muutokseen, sanoo Pulliainen. Porottomien maanomistajien yhdistys aloitti kokouksessa nimiadressin keräämisen vaatimustensa tueksi. Adressin tavoitteena on kolmetuhatta nimeä. Porottomien yhdistys on avannut myös nettisivut osoitteessa: www.freewebs.com/porottomat.