Lounais-Suomen ympäristökeskus perusti 29.12.2006 päätöksellään Turun kaupungin hakemuksesta Ruissalon saarelle kolme uutta luonnonsuojelualuetta, kokonaispinta-alaltaan 353 hehtaaria: Ruissalon lehdot, Ruissalon lintulahdet ja -rannat sekä Ruissalon lintuluodot. Nämä kolme aluekokonaisuutta poikkeavat toisistaan luonnonoloiltaan, ja niiden suojelu edellytti myös erilaisia rauhoitussäännöksiä. Pinta-alaan sisältyvät Marjaniemen ja tammialueen vanhat suojelualueet, noin 85 ha, joiden rauhoitussäännökset yhdenmukaistettiin uusien kanssa.

Ruissalon suojelualueiden perustaminen saatiin näillä rauhoituspäätöksillä päätökseen. Suojelu perustuu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja Suomen Natura 2000 -verkostoon.

Suomen valtio luovutti keväällä 2006 vastikkeetta valtaosan Ruissalosta Turun kaupungin omistukseen. Luovutuksen ehtona oli, että Turun kaupunki sitoutui hakemaan Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille luonnonsuojelulain mukaista rauhoitusta.

Ruissalon lintuluodot 10 ha

Alue muodostuu kuudesta pienestä lintuluodosta tai karien ryhmästä Ruissalon länsipään rantojen edustalla.  Äijänkari ja Kukkarokivi sijaitsevat Saaronniemen pohjoispuolella ja Kolkan edustan lintukarit sekä Pöllänkari niemeneteläpuolella.  Kaleton ja Rautakari sijaitsevat Iso-Pukin saaren etelärannan edustalla. Lintuluodot kuuluvat Natura 2000-verkostoon sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin mukaisena kohteena. Pienestä koostaan huolimatta lintuluodoilla pesii runsas ja monipuolinen saaristolinnusto. Luodoilla tavataan kalatiira, lapintiira ja valkoposkihanhi. Muuta pesivää linnustoa ovat kyhmyjoutsen, haapana, tukkasotka, haahka, meri-, harmaa-, selkä-, kala- ja naurulokki sekä meriharakka.

Ruissalon lintulahdet ja -rannat 95 ha

Suojelun piiriin kuuluuseitsemän erillisestä alueetta Ruissalon itäpään ja keskiosan rannoilla. Saaren etelärannalla on kolme aluetta: Krottilanlahti, joka on suojainen, lievästi umpeenkasvanut vesi- ja ruovikkolinnuston lisääntymisalue. Härkälänlahden ja Rantatien edustan matalarantaiset merenrantaniityt, joiden luonnonarvot ovat laidunnuksen päätyttyä kärsineet vähitellen etenevästä umpeenkasvusta. Alueet on viime vuosien aikana kunnostettu EU:n Life Luonto -rahaston tuella ja saatu jälleen laidunnuksen piiriin.  Laidunnuksen myönteiset vaikutukset ovat olleet välittömästi nähtävissä merenrantaniityn luontotyypin elpymisenä ja vähitellen toivottavasti myös alueen rantalinnustossa.

Ruissalon itäkärjen luonnonsuojelualueeseen kuuluu vanhan Marjaniemen suojelualueen edustan rantavyöhyke. Entiset rantaniityt ovat kasvaneet tiheäksi järviruokokasvustoksi, joka on ruovikko- ja rantalinnustolle erinomaista lisääntymisaluetta. Muut pohjoisrannan alueet ovat pieniä, tiheäkasvustoisia ja suojaisia lahdenpoukamia kasvitieteellisen puutarhan koillispuolella, Ajatinluodon ja Hiiriluodon tuntumassa sekä pieni paljas niemenkärki viimeksi mainitun länsipuolella.

Ruissalon lehdot 249 ha

Alue muodostuu Ruissalon saaren itä- ja keskiosan tammi- ja jalopuumetsiköistä, jotka lähes yhtenäisenä metsikköjen ketjuna ulottuvat Marjaniemestä länteen aina Kallanpään niemen tasalle saakka. Ruissalon lehdot ovat maamme laajin ja luonnonsuojelullisesti arvokkain yhtenäinen tammimetsäalue. Alueella on sekä kosteita saniaisvaltaisia ja lähteikköisiä painanteita että kuivia, aluskasvillisuudeltaan vaatimattomia rinnelehtoja, kallioita, kallionaluslehtoja ja hakamaita.

Lehtoalue kuuluu sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena kohteena Suomen Natura 2000 -verkostoon. Luontodirektiivin luontotyypeistä mainittakoon luonnonmetsät ja jalopuumetsät, jotka ovat direktiivin priorisoituja luontotyyppejä sekä Ruissaloa erityisesti luonnehtivat lehdot ja vanhat tammimetsät. Lehtojen uhanalaislajisto tiedetään runsaaksi ja monipuoliseksi. Erityisesti sienien ja kovakuoriaisten eliöryhmissä tavataan lukuisia massamme harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, kuten vennajäärä, erakkokuoriainen, ja muista lajeista mainittakoon vaikkapa katkokynsisammal.

Linnustolaskentojen mukaan pesimälinnuston tiheydet Ruissalossa ovat suurimpia maassamme tunnettuja. Lintudirektiivin mukaisista lajeista alueella esiintyvät  harmaapäätikka, palokärki, peltosirkku, pikkulepinkäinen ja varpuspöllö.  Muusta alueelle tyypillisestä uhanalaislajistosta mainittakoon pikkutikka.

Ruissalon luonto vaatii hoitoa

Luonnonsuojelualueiden perustaminen on vasta ensimmäinen askel Ruissalon luonnonarvojen turvaamisessa.  Lehtoluonto ja rannat vaativat jatkuvaa, asiantuntevaa hoitoa.

Suomen valtion ja Turun kaupungin välillä solmitussa Ruissalon luovutussopimuksessa Turun kaupunki on sitoutunut lähivuosien aikana selvittämään luonnonsuojelualueiden suojeluarvot ja laatimaan aluekohtaiset hoito- ja käyttösuunnitelmat. Selvitykset on viime vuoden aikana aloitettu, ja niistä on jo nyt saatu runsaasti uutta tietoa. Ruissalossa on lajistoa, jonka olemassaolosta ei aiemmin ole tiedetty. Perusselvityksillä on tiivis aikataulu, ja Turun kaupunki on sitoutunutmerkittävällä taloudellisella panoksellaselvitysten tekemiseen.

Tietoa tarvitaan luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia varten.  Hoito- ja käyttösuunnitelmat laaditaan useassa osassa, pienille alueellisille kokonaisuuksille kerrallaan. Hoitotoimet voidaan aloittaa, kun suunnitelmat on hyväksytty. Turun kaupunki on jo toteuttanut luonnonsuojelualueilla olevien rantaniittyjen kunnostusta Ruissalon Rantatien ja Härkälänlahden rantaniityillä.  Tämän talven aikana on tarkoitus kunnostaa tammimetsiä Tammimäen ja Kauppilan alueilla sekä  Kallanpääntien varrella.