Porin ja Harjavallan alueen ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsissä aletaan arvioida taas neulasia, jäkäliä ja maaperää tutkimalla ja mittaamalla raskasmetallien määriä sammalnäytteistä. Tutkijat käyvät metsissä käsiksi samoihin mäntyihin ja kuusiin kuin jo neljässä aikaisemmassakin seurantatutkimuksessa 1990-luvun alun jälkeen.

Noin 90 000 euroa maksavan seurantatutkimuksen kustantavat seudun kunnat ja suurimmat päästöjä ilmaan laskevat teollisuuslaitokset ja energiayhtiöt.

Tutkimussopimukset on tehty Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitoksen kanssa, ja tulokset ovat selvillä syksyllä 2008.

Tutkija Ilkka Jussila kertoo tutkimusalueen pinta-alan olevan noin 3 000 neliökilometriä. Ilmanlaatututkimuksen tavoitteena on seurata epäpuhtauksien leviämistä ja vaikutuksia, saada käsitys alueen metsäympäristön tilasta ja tehdä havaintoja maaperän happamoitumisesta ja sen seurauksista pitkän ajan kuluessa.

Tutkimuksessa käydään läpi liki 300 havaintoaluetta. Männiköissä ja kuusikoissa arvioidaan neulaskatoa ja muita metsän elinvoimaisuustunnuksia, otetaan maaperänäytteitä ja arvioidaan jäkäliä. Männyistä mitataan myös neulasten rikki-, typpi- ja ravinnepitoisuudet.

Kahden edellisen seurantatutkimuksen tulokset osoittivat neulaskadon voimistuneen.

Männyn neulasten rikkipitoisuus on vähentynyt, mutta typpipitoisuus noussut. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat suurimpien päästölähteiden ympärillä Harjavallassa ja Meri-Porissa. Samoilla seuduilla myös jäkälien esiintymisestä laskettu ilmanpuhtausindeksi on laskenut eniten.

Raskasmetallien leviämistä ja kertymistä metsäympäristöön seurataan samalla 3 000 neliökilometrin tutkimusalueella. Nyt alkavassa seurantatutkimuksessa tutkitaan metsäsammalta liki sadalta näytealalta.

Raskasmetalleja tehokkaasti kerääviä sammalpalloja viedään parin kuukauden ajaksi maastoon 56 paikkaan.