Petoja ja ”petoja”

MT 21.2.2007

Suurpedot, erityisesti susi, terrorisoivat pian koko maata ja uhkaavat ihmisten henkeä. Metsästyksen harrastajat tekevät yhteiskuntapalvelua, jonka tulokset koituvat kaikkien eduksi kotipiirissä, pelloilla, metsissä ja maanteillä. Tällaista ilosanomaa markkinoi Esko Eela (MT 9.2.).

Väite, että susi olisi ihmiselle erityisen vaarallinen, on vähintäänkin erikoinen. Suurpedoista karhu on aiheuttanut ihmisille eniten vaaratilanteita, jopa kuolemantapauksia. Suurpetokantoja halutaan kuitenkin vahvistaa ja levittää koko maahan ja tehdä niiden metsästyksestä eliittiharrastus.

Ehdottomasti suurin peto on kuitenkin hirvi, jonka takia liikenteessä on kuollut satoja ja loukkaantunut tuhansia ihmisiä niiden 40 vuoden aikana, jolloin nykyistä hirvipolitiikkaa on harjoitettu. Lisäksi hirvet ovat aiheuttaneet valtavan määrän alueellista vahinkoa yhteiskunnalle, liikenteelle ja metsätaloudelle. Valikoivalla metsästyksellä kanta on pidetty mahdollisimman tuottavana, jotta syksyisin olisi paljon tapettavaa. Kaikki tämä vain siksi, että hirviharrastajilla olisi hauskaa.

Eela kirjoittaa vetoavasti luonnon antimien hyödyntämisestä. Maanomistajalle se tarkoittaa puuntaimien kasvatusta hirvenlihatuotannon turvaamiseksi. Mielestäni kotimainen liha on tuotettava pellon eikä metsän antimilla. Hirvenmetsästys hyödyntää maanomistajien oikeuksia korvauksetta ja harrastuksen haitat jäävät maanomistajien kannettavaksi. Hirven aiheuttamista metsätalouden vahingoista korvataan alle kymmenen prosenttia.

Kaupalliseksi muodostunut hirviharrastus nojaa ilmaiseen yksityismaiden vuokraukseen. Nämä harrastajat ovat metsästysasiassa kaapanneet päätösvallan ovelasti itselleen hallinnoimalla moniportaista päätöksentekokoneistoa aina maa- ja metsätalousministeriöön asti. Tilanteen korjaamiseksi olisi lupamenettelystä luovuttava ja metsästysoikeus palautettava maanomistajille siten, että metsästysaika olisi riittävän pitkä, syyskuusta helmikuun loppuun.

Sitä ennen täytyy metsästysmaiden vuokrat nostaa sille tasolle, että niillä saadaan katetuksi edes taimiston ja metsätieverkoston hoitokuluja. Rakennellaan!

Heimo Mustonen