Turha kai edes sanoa, ettei kyse ole ihmishenkien tai karjan suojaamisesta kun susien tappolupia haetaan, vaan ainoa syy ovat metsästyskoirat, joita sudet tappavat Suomessa vuosittain muutamia kymmeniä.

Nyt kun metsästäjät avoimesti lehdistössä antavat ymmärtää ryhtyvänsä laittomuuksiin, olisi virkavallan tehtävä tehdä oikeat johtopäätökset ja aloittaa ennalta ehkäisevät toimet. Se olisiko se metsästyskieltoja laajalle alueelle tai aseenkanto lupien peruuttaminen näiden puheiden pitäjiltä olisi tutkittava ja nopeasti!


Riistaväki suivaantui ministeriöön susien kaatolupien pihtaamisesta

Metsästäjät haluavat putsata Kaakkois-Suomen susikannasta pihapiireissä pyörivät pultsarit.
Kymen riistanhoitopiirin väki käy kuumana susien takia. Tunteita kuumentaa nyt eniten se, että maa- ja metsätalousministeriö pihtaa piiriin anottua viittä sudenkaatolupaa.

Metsästäjät haluavat ampua niillä Etelä-Karjalan länsiosissa asutuksen liepeillä hiippailevat sudet ja samalla lisätä henkiin jäävien susien ihmispelkoa.
Ministeriö haluaa hakijoiden yksilöivän häirikkösudet ja rajaavan jahtialueet ennen kuin mahdolliset kaatoluvat heltiävät.

Kymen riistaväki katsoo, että luvat pystytään käyttämään oikeisiin susiin alueellisella harkinnalla.
Metsästäjät purkivat turhautumistaan ministeriön tiukkaan linjaan eräpoliittisessa tapaamisessa, jonka Kymen riistanhoitopiiri järjesti Miehikkälässä maanantaina. Paikalla oli muun muassa piirin johtoa, suurpetometsästyksen aluevastaavia ja kansanedustajia.

- Tänä talvena susien on ollut helppo liikkua, saaliit pääsevät pakoon ja vahingot ovat lisääntyneet, piirin riistapäällikkö Erkki Kiukas taustoitti nykytilannetta, jossa susista näyttää hänen mukaansa tulevan pihapiireissä pyöriviä pultsareita.
- Onko se suurpetojen arvon mukaista, Kiukas kysyi.

Kymen riistaväen käsityksen mukaan pultsarisudet tulevat Venäjältä. Metsästäjät vakuuttivat, että he tunnistavat riskiyksilöt.
- Nuijamaalla liikkuu kaksi sutta, joilla ei ole luonnollisen käyttäytymisen kanssa mitään tekemistä, Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Kari Jukkala kertoi esimerkin.

Jukkala haki näille susille kaatolupaa. Sen jälkeen Kymen suurpetoalueen metsästyksen johtaja Juha Sormunen haki piirin Vuoksen eteläpuoliselle alueelle viittä kaatolupaa, joilla olisi eliminoitu sekä Nuijamaan sudet että laajemmalla alueella liikkuvat häirikkösudet.

Ministeriö on vaatinut lupiin lisäselvityksiä.

- Millainen rikosrekisteri sudella oikein pitää olla, että kaatoluvan saa, Kymen riistanhoitopiirin puheenjohtaja Einari Kapiainen kyseli.

Viime vuodelta susien rikosrekisteriin kertyi Kymen riistanhoitopiirin alueella kymmenen koiran tappo. Tänä vuonna on mennyt yksi koira.
Koirista noin puolet päätyi suden saaliiksi metsästyksen yhteydessä metsässä, muut kotipihassa.
Lisäksi sudet ovat vieneet kotipihalta tiettävästi kolme kissaa.

Susivahingot ovat tapahtuneet Lappeenrannan, Lemin, Ylämaan ja Luumäen seudulla, jossa vallitsee nyt suuri susipelko, metsästäjien mielestä aiheellisesti.
- On vain ajan kysymys, koska susi ja ihminen ottavat fyysisesti yhteen, Juha Sormunen ennusti.

Metsästäjät ennakoivat myös, että susia ruvetaan kohta lahtaamaan laittomasti, jos lupia ei ministeriöstä rupea heltiämään. Paikallaolijat tosin kiistivät moista suunnittelevansa.
- Aletaan puhua oikeuden ottamisesta omiin käsiin vähän niin kuin Mäntsälässä 1930-luvulla, paheksui kansanedustaja Pentti Tiusanen (vas.).
Tiusanen samoin kuin muutkin paikalla olleet kansanedustajat Markku Kauppinen (kesk.), Pekka Kuosmanen (kok.), Seppo Lahtela (kok.) ja Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasivat panna vauhtia häirikkösusien kaatoluville.

Suurimmaksi jarruksi susien pyynnille Miehikkälän keskustelussa osoitettiin EU:n luontodirektiivi. Metsästäjät ja MTK:n osastopäällikkö Asko Niemi vaativat siihen remonttia.
Kauppinen, Kuosmanen ja Lahtela peräsivät myös paikallisolojen huomioonottamista unionin suurpetopolitiikassa ja yhtyivät vaatimukseen.
- Suden suojelustatuksen muuttaminen direktiivissä ei ole läpihuutojuttu, vaikka perusteet sille on, huomautti Tiilikainen.

Suomessa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) mukaan nyt vajaat 250 sutta. Kanta on kasvanut viime vuosina noin 20 prosenttia vuodessa.