BirdLife Suomi tiedottaa 17.6.2007


Tutkimukset eivät tue metsästäjien joutsenväitteitä

Tutkimukset eivät tue metsästäjien väitteitä, joiden mukaan laulujoutsenen
runsastumisesta olisi haittaa muiden vesilintujen pesimäkannoille.

Laulujoutsen käyttäytyy joskus aggressiivisesti liian lähelle sen poikasia
tai pesää tulevia muita vesilintuja kohtaan. Suomessa tehtyjen tutkimusten
mukaan tällä aggressiivisuudella ei ole kuitenkaan merkitystä muiden
vesilintujen lukumäärille ja poikastuotoille.

”Laulujoutsen kuuluu alkuperäiseen linnustoomme, ja muu pesimälinnustomme
on sopeutunut elämään sen kanssa. Laulujoutsenen pesiminen voi jopa
parantaa muiden lajien poikastuottoa – muut lajit hyötyvät laulujoutsenen
aggressiivisuudesta petoja kohtaan”, sanoo BirdLife Suomen tiedottaja
Lauri Hänninen.

Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko sanoi Väli-Suomen
sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisessa, että kansallislinnun sääntely tulee
jossain vaiheessa eteen. Kairikon mukaan kyse olisi riistanhoidosta.
Hoidon kohteena olisivat hänen mukaansa muut vesilinnut.

BirdLife Suomi selvitti laulujoutsenkannan kokoa viimeksi vuonna 2004,
jolloin meillä arvioitiin pesivän 5000-6000 paria laulujoutsenia.

Laulujoutsenkannan keskimääräinen vuosikasvu on viime vuosikymmeniä ollut
noin 11 prosenttia. Alueellinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
Pohjois-Suomessa keskimääräinen vuosikasvu on ollut 7 prosenttia
edellisten 20 vuoden aikana, kun taas monin paikoin Etelä-Suomessa kasvu
on ollut jopa 20 prosenttia.

On todennäköistä, että kannan kasvu tulee lähivuosina hidastumaan myös
Etelä- ja Keski-Suomessa mm. hyvien pesimäpaikkojen puutteen vuoksi.


Lisätietoja

Tiedotteen lajit ruotsiksi sångsvan (laulujoutsen)

Pöysä, H. & Sorjonen, J. 2000: Recolonization of breeding waterfowl
communities by the whooper swan: vacant niches awailable. - Ecography
23:342-348.
Rauhala, P. 2005: Syyllinen vai syytön. - Linnut 40(1): 20-23.


tiedottaja Lauri Hänninen, 040 568 6711
BirdLife Suomi ry