Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmalla etsitään ratkaisuja suojelun ja riistanhoidon yhteensovittamiseksi

Helsinki 13.8.2007

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma valmistui. Hoitosuunnitelmalla etsitään muun muassa keinoja vähentää hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ammattikalastajille. Tähän pyritään ennaltaehkäisemällä vahinkoja ja korvaamalla aiheutuneita vahinkoja. Myös nykyistä pyyntilupajärjestelmää halutaan kehittää joustavammaksi.

Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa esitetään viisi kannanhoidon päätavoitetta. Suomen hyljekannat säilytetään elinvoimaisina, hylkeiden aiheuttamat vahingot elinkeinoille minimoidaan ja hyljekantoja hoidetaan siten, että niitä voidaan käyttää kestävästi ja monipuolisesti. Lisäksi päätavoitteina on jakaa kansalaisille laaja-alaista ja luotettavaa tietoa hyljekannoista ja kehittää keinoja, joilla voidaan parantaa ihmisten ja hylkeiden rinnakkaiseloa.

Suunnitelmassa esitetään tarpeen mukaan perustettavaksi alueellisia keskustelufoorumeita, joissa kuullaan eri osapuolia ja joissa asioita käsitellään ja kehitetään yhteistyössä. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet perustaa hyljetietokeskus. Keskuksen avulla eri tahot voivat jakaa neutraalia ja ajantasaista tietoa hylkeistä.

Hylkeiden aiheuttamia vahinkoja kalastukselle vähennetään kehittämällä vaihtoehtoisia kalastusmenetelmiä ja lisäämällä niiden käyttöä. Suunnitelmassa esitetään tavoitteeksi korvata hylkeiden aiheuttamat vahingot ammattikalastajille ja vesiviljelijöille sekä muodostaa korvausjärjestelmä. Lisäksi esitetään selvitettäväksi, tuleeko nykyistä pyyntilupajärjestelmää kehittää niin, että harmaahylkeitä voidaan metsästää koko sillä kannanhoitoalueella, johon riistanhoitopiiri kuuluu.

Suomen merialue jaetaan suunnitelmassa kolmeen hoitoalueeseen: Perämeri¿Merenkurkku sekä Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueet.

Harmaahyljekannan kasvua esitetään rajoitettavaksi Perämeren¿Merenkurkun sekä Lounais-Suomen hoitoalueilla ensisijassa pyyntiluvanvaraisella metsästyksellä. Suomenlahden kannanhoitoalueella harmaahyljekanta saa vielä vahvistua. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien mukainen metsästys kohdistetaan alueille, joissa kanta on vahva ja vahinkoja ilmenee runsaasti.

Norpanmetsästyksen aloittamista kalastusvahinkojen vähentämiseksi Perämerellä selvitetään maa- ja metsätalousministeriön myöntämien poikkeuslupien avulla. Varsinaisia riistanhoitopiirien myöntämiä pyyntilupia hoitoalueille ei tässä vaiheessa esitetä myönnettäväksi.

Harmaahylje ja itämerennorppa ovat Suomessa riistaeläinlajeja. Vastuu kantojen hoidosta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Hoitosuunnitelmien laadinnassa on kuultu laajasti paikallisia ihmisiä, elinkeinonharjoittajia sekä järjestö- ja viranomaistoimijoita.