Ruotsin, Suomen ja Ahvenanmaan kalastuselinkeinot punovat yhteistä verkkoa

Rannikkokalastusverkosto haluaa napata häirikköhylkeet

Rannikkokalastajien rysiin kalojen perässä uivat hylkeet saattavat tulevaisuudessa joutua saalistajan roolista saaliiksi, mikäli Pohjanlahden rannikkokalastajien suunnitelmat toteutuvat.

Ruotsalaiset, suomalaiset ja ahvenanmaalaiset rannikkokalastajat taistelevat saman ongelman parissa. Elinkeinon suurin uhka on tällä hetkellä kasvava ja sisäsaaristoon tunkeutuva hyljekanta, joka popsii kalat verkoista ja rysistä ja repii pyyntivälineitä. Turussa järjestetyssä työpajassa kehitettiin ensi kertaa yhdessä keinoja yhteisen vastustajan voittamiseksi. Työpajaan osallistui kalastajia, tutkijoita ja hallinnon edustajia.

Työpajan tarkoituksena oli polkaista yhteistyö käyntiin. Hedelmänä syntyi päätös perustaa yhteinen työryhmä, rannikkokalastuksen yhteistyö- ja osaamisverkosto. Yhteistyössä voidaan sopia, kuka keskittyy tietyn asian tutkimiseen, suomalaiset, ruotsalaiset vai molemmat, ja saada tuloksia tehokkaammin.

- Erityisesti tutkitaan hylkeenkestäviä pyydyksiä ja muiden suojaavien pyydysvaihtoehtojen, katiskan, nuotan ja troolin, kehittämistä, maa-ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Orian Bondestam kertoo.

Hylje hyötykäyttöön

Kalliimpi ja noin kolmanneksen pyyntiteholtaan normaalia pienempi push up - eli ponttonirysä on tällä hetkellä tehokkain vastus hylkeille. Ponttonirysiä on Suomessa nyt satakunta. Sama pyydys ei kuitenkaan toimi kaikilla alueilla eikä kaikilla kalalajeilla yhtä hyvin.

Lisäksi jotkut hyljeyksilöt onnistuvat löytämään tiensä myös ponttonirysään. Siksi nyt aiotaan tutkia mahdollisuutta pyytää häirikköhylkeitä rysien avulla hyötykäyttöön. Tarkoitusta varten ponttonirysää pitäisi kehittää niin, että hylje ei tukehtuisi sinne, vaan se saataisiin elävänä ja elintarvikekäyttöön sopivana.

Se vaatisi myös, että hylkeen eri osien käyttöä ja hylkeen tuotantoketju kehitettäisiin. Päämääränä olisi hylkeen hyötykäytön lisäksi se, että rysiin tunkevat häirikköhylkeet vähenisivät.

Ruotsalaiskokemusten mukaan rysissä käyvät samat yksilöt. Ruotsalaiset ovat kuvanneet neljäsataa hylkeenkäyntiä yhdellä rysällä: niiden takana on ollut nelisen hyljettä.

Vuosikymmen liian myöhään

Uusikaupunkilaisen kalastajan Seppo Lambergin mukaan hyljeasiaan tartutaan nyt kymmenen vuotta myöhässä. Kun hyljekanta on kaksinkertaistunut joka kuudes vuosi, ei Lambergin mukaan ei ole enää aikaa jahkata ja tutkia, vaan pitäisi toimia kannan kasvun pysäyttämiseksi.

- Normaalilla vapaaehtoisella metsästyksellä ei pystytä enää rajoittamaan kannan kasvua.

Tällä metsästyskaudella Suomessa on yli kuusisataa, Ahvenanmaalla yli kolmisensataa ja Ruotsissa 170 hylkeenpyyntilupaa. Suomessa vain noin puolet luvista tulee täytettyä. Lambergin mukaan juuri hylkeiden rysäpyynnillä saataisiin ongelmahylkeet eli rysiin tunkevat kalansyöjät pois.

Korvausasia ratkeaa keväällä

Molemmissa maissa valtio tukee ponttonirysien hankintaa. Ruotsissa valtio korvaa kalastajille hylkeiden aiheuttamat vahingot. Bondestamin mukaan Suomi on jo vuoden neuvotellut EU:n komission kanssa oikeudesta maksaa korvauksia, ja valoa näkyy tunnelin päässä. Ratkaisu asiaan saataneen tänä keväänä.

Lambergin mukaan hyljevahinkojen vuoksi kalastajilla ei ole tällä hetkellä varaa investoida uuteen kalustoon ja työtä voi tehdä vain niin kauan kuin vanha kalusto kestää.

- Hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaaminen olisi ensisijaisen tärkeää, että tästä ongelmakaudesta päästäisiin yli.

Suomessa käynnissä olevalle seitsenvuotiselle kalatalouselinkeinoprojektille on varattu noin 85 miljoona euroa, joten Bondestamin mukaan kehittäminen ei ole rahasta kiinni.