Koska maa- ja metsätalousministeri taas kerran sekoilee, tekemällä sudella vaalityötä, niin muistutetaan mistä on kyse:

(6.10.2005) Komissio on pyytänyt Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta käsittelemään Suomessa myönnettäviä susien metsästyslupia koskevaa ongelmaa, koska Suomi on käyttänyt virheellisesti hyväkseen direktiivissä säädettyä mahdollisuutta poiketa uhanalaisten eläinten suojelusta ja jakanut kaatolupia ilman riittäviä perusteita.

Luontodirektiivin 92/43/EY mukaan jäsenvaltioiden on suojeltava tiettyjä eläinlajeja, joihin myös susi kuuluu. Poikkeus voidaan myöntää ainoastaan silloin, kun muuta tyydyttävää ratkaisua tilanteeseen ei ole ja jos lajin suojelun taso säilyy suotuisana. Metsästyksen tarkoituksena on oltava esimerkiksi erityisen merkittävien vahinkojen estäminen.

Komissio on jo kauan sitten pyytänyt Suomea laatimaan asianmukaisen susikannan hallintaohjelman, mutta suunnitelma toimitettiin vasta hiljattain. Suomi on itse ilmoittanut komissiolle, että susi kuuluu sen alueella eläviin uhanalaisiin lajeihin, joten hallintaohjelma olisi pitänyt esittää jo kauan sitten. Poronhoitoalueella edellytetty suojelu ei direktiivin mukaan ole yhtä tiukkaa kuin muualla Suomessa.

Julkisuudessa esiintynyt tieto, että komissio haluaisi Suomessa olevan tuhat sutta, on virheellinen. Komissio ei ole esittänyt mitään lukuja.

Onneksi uhanalaisuuden määritelmää ei tehdä maa- ja metsätalousministeriössä, mutta on harmi, ettei sitä yksinkertaisena asiana edes ymmärretä siellä. Susi on edelleen luokiteltu meillä erittäin uhanalaiseksi, Suomen lajiston uhanalaisuus on tarkistettu viimeksi  v. 2000.

Luokituksia on meillä lajiston osalta tarkistettu noin kymmenen vuoden välein, mutta niitä ei ole tarkoitus muuttaa laji kerrallaan, tai vuosittain kannan mahdollisesti ylittäessä tietyn yksilörajan. Suojelun pitää säilyä suotuisana pitemmällä jaksolla. Varsinaiset luokitukset ja niiden arviointiperusteet tekee IUCN, jossa Suomea edustaa, valtiona ympäristöministeriö, sekä järjestöjäseninä nämä tahot.

Yksinkertaisuudessaan suden uhanalaisuuden Suomessa voi selittää näin:

Lajin maailmanlaajuinen, kansallinen ja alueellinen uhanalaisuusluokka voi olla eri. Maailmanlaajuisen taantumisen perusteella vaarantuneeksi luokiteltu laji voi kuulua silmälläpidettäviin tai elinvoimaisiin alueella, jolla sen populaatiot ovat vakaita. Koko maailmassa elinvoimaiseksi katsottu laji voi olla äärimmäisen uhanalainen alueella, jossa se on hyvin vähälukuinen tai taantuva.

Ei kovin vaikeaa!

Usein väitetään, ettei susia suojella kuin Suomessa, niin luontodirektiivi antaa tiukan suojelun poikkeuksia (voivat olla määräaikaisia) seuraavasti;

Canis lupus (paitsi kreikkalaiset populaatiot 39. leveyspiirin pohjoispuolella,

virolaiset populaatiot, espanjalaiset populaatiot Dueron

pohjoispuolella, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset ja slovakialaiset

populaatiot sekä suomalaiset populaatiot poronhoitoalueella, joka on

määritelty 14 päivänä syyskuuta 1990 annetun Suomen poronhoitolain

848/90 2 pykälässä)

Luontodirektiivi. PDF

Onneksi yksi ministeri sentään sai suunsa auki, puolustaessaan lakia järjestystä. Asiatieto on aina asiatietoa, kuten todetaan. Korkeaojan tiedot näyttävät olevan peräisin nuotiotarinoista sekä sanomalehtien yleisönosastoista.