Uusi tutkimus muuttaa käsityksiä maksasammalien evoluutiosta. Tähän asti on luultu, että kasvualustaansa myötäilevät lajit edustavat uusimpia ja pystykasvuiset vanhimpia kehityslinjoja maksasammalten joukossa. DNA-tason tuntomerkkejä hyödyntänyt suomalaistutkimus osoitti asian olevan päinvastoin. Tutkimukseen osallistuneen Suomen ympäristökeskuksen tutkijan, filosofian maisteri Aino Juslénin väitöskirja tarkastetaan perjantaina Helsingin yliopistossa.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseolla on pitkät perinteet sammalten perustutkimuksessa. Suomessa esiintyy runsaat 200 ja kaiken kaikkiaan maksasammalia on noin 8000. Maksasammalten lisäksi muita sammalryhmiä ovat sarvi- ja lehtisammalet.
Maksasammalten tutkijoita on maailmassa vain vajaat parikymmentä.

Hyvän kuvan Suomen sammaleiden levinneisyydestä, ekologiasta ja uhanalaisuudesta saa Syken julkaisusta. Huom. tiedosto on suuri!