Porottomat pohjoissuomalaiset haluavat äänensä kuuluviin, oikeutta asialleen ja taakseen Paliskuntain yhdistystä vastaavan etujärjestön. Tähän saakka lähinnä vain vastapuoli eli porotalous on ollut esillä.

"Yhteiskunta ja tiedotusvälineet hyysäävät poroelinkeinoa, mutta porottomien tilaisuuteen ei saatu edustajia ministeriöistä, lääninhallituksesta eikä poliisijohtajakaan tullut leimautumisen pelosta", suomussalmelainen Vesa Heikkinen ihmetteli Porottomat maanomistajat ry:n koolle kutsumassa keskustelussa Suomussalmella keskiviikkona.

Porojen vapaa laidunnus kenen tahansa mailla on ongelman ydin. Kun jäkäliköt ovat huvenneet, porot syövät maanviljelijöiden viljelykset ja omakotiasukkaiden mansikkamaat ja kukkapenkit.

Poron papanoihin ja virtsan hajuun pihamailla on kyllästytty ja sekin porottomia suivaannuttaa, että porot tunkevat rakennusten kuisteille ja rikkovat sarvillaan ikkunoita.
Haulikko ja myrkky porosodan aseina

Vesa Heikkisen mukaan poromiesten ja porottomien välit kärjistyvät, eikä ole kaukana, että käydään ryysyihin kiinni. Pahin tapaus sattui syksyllä Ranualla, kun poroihin kyllästynyt maanviljelijä ampui haulikolla poromiehen pakettiautoa, kun tämä ajoi viljelijän pihan kautta.

Suomussalmelaisen Veikko Materon koira myrkytettiin kielletyllä strykniinillä, kun Materolla ja poromiehillä oli kiistaa porojen oleskelusta Materon kasvatusmetsässä. Pitämällä Suomussalmen kuntakeskuksen lähiössä asuva Taisto Heikkinen yrittää varjella mansikkamaataan poroilta, jotka pyrkivät kaivamaan mansikantaimia lumen alta.
"Jouduin kahdesti soittamaan poroisännälle joulukuun lopulla, kun Pörri-koiran haukku herätti yöllä ja porot tonkivat kasvimaata. Naapurit noituvat, kun koira haukkuu poroja."
Porot pois teiltä ja pelloilta

Porottomien mielestä poromiehet eivät noudata lakia, joka velvoittaa heitä aitaamaan viljelyksiä ja pitämään porot poissa liikenteestä. Elinkeinoa harjoitetaan porottomien maanomistajien kustannuksella, ja metsänomistajatkin saavat tuntea poronhoidon eksotiikkaa turmelluissa taimikoissa.

Porojen viljelyksille, taimikoille, kasvimaille ja uimarannoille aiheuttamista vahingoista ei saa korvauksia. Porottomat vaativat tasavertaista asemaa lain edessä. Poromiehet saavat korvauksia petojen tappamista ja auton alle jääneistä poroista.

Koillismaalla on ammuttu poroja viljelyksille, mutta ei enää kovin usein, maanviljelijä Jouko Käkelä Kuusamosta kertoi. Palavereja on pidetty, ja osa paliskunnista aitaa viljelyksiä, osa ei.

"Jos vaatii oikeuksiaan, leimataan häiriköksi. Kyllä porotaloudenkin on muututtava, kun yhteiskunta muuttuu."

Porottomat kannattavat kansanedustaja Erkki Pulliaisen (vihr.) esitystä poronhoitoalueen etelärajan siirrosta Koillismaalle. Pulliainen selosti Suomussalmella vanhaa esitystään ja sanoi, että lyhytturpainen ja lyhytjalkainen tunturiporo on väärä laji lumiseen Kainuuseen.

Sen sijaan metsäpeura kookkaampana menestyy Kainuussa ja se pitää puoliaan petojakin vastaan paremmin kuin pienempi poro. Pulliainen korvaisi porot metsäpeuroilla ja antaisi poromiesten metsästää niitä.

Vesa Heikkinen esitti, että nyt kun maataloustuet on saatu julkisiksi, pitäisi paliskuntien poroluettelotkin julkistaa. "Porotalouden kaapeissa on paljon luurankoja."

Taisto Heikkisen takapihalla porojen yölliset jäljet peittyvät uuteen lumeen. Karjalankarhukoira Pörri nostaa häkissään äläkän, kun porot tulevat mansikkamaata tonkimaan. Heikkinen soittaa poroisännälle, mutta harvoin poromiehet joutavat hakemaan karjaansa pois.

Olisi järkevintä maksaa harrastelijaporomiehille palkka kotiin ja keskittää poronhoito päätoimisille ammattilaisille, niin poronhoito olisi asiallista ja poronhoitolaki toteutuisi."

Vesa Heikkinen Poroton maanomistaja Suomussalmi Paikallistasolta nettimaailmaan Porottomien yhdistystoiminta alkoi Ylä-Kainuussa vuonna 1986. Porottomat maanomistajat ry on toiminut paikallistasolla, nyt yhdistys tekee rynnäkköä suuren yleisön tietoisuuteen. Yhdistys herättelee myös poroalueen kesämökkiläisiä, se avasi keskiviikkona nettiadressin Porotalouden tuhot. Nettisivut
www.freewebs.com/porottomat