Edustaja Oinonen on jälleen kerran tehnyt kyselyn susista ja muista suurpedoista eduskunnassa. En tiedä kuinka mones kysely tämä on, jos joku siitä on kiinnostunut niin laskekoon itse. Täältä voi aloittaa!

Tällä kertaa Oinonen on maltillisella linjalla ja vetoaa koirien turvallisuuden puolesta. Se on tietysti poliitikolle hyvä linja. Koiranomistajia on paljon ja heidän äänensä tärkeitä.

Koirien turvallisuus pitää omistajan puolesta turvata ennalta ehkäisevästi, mutta siihen ratkaisu ei ole vapaampien aselakien kautta vapaa sudenmetsästys. Sutta suojaa yhä edelleen kansallinen lainsäädäntö, luontodirektiivi ja kansainväliset sopimukset.

Kun susi pystyy päivämatkana kulkemaan yli 70 kilometrin matkoja, ja viikossa satoja kilometrejä, meistä jokainen ymmärtää, ettei susien järjetön täppaminen ole ratkaisu.

Koirien turvaksi pihoissa tulee olla kunnon aitaukset, eikä susialueilla koiraa jätetä narun päähän pihaan yöksi. Metsästyksessä koiran suojaliivejä kannattaa käyttää, heti kun niitä on yleisesti saatavilla.

Arvokkaalle koiralle omistajan tulee ottaa kattava vakuutus taloudellisten vahinkojen varalta. Koiran menettämisen aiheuttamaa tunnetta ei tietenkään korvaa mikään, mutta riski koiran auton alle jäämisestä tai muusta onnettomuudesta on susivaaraa huomattavasti suurempi. Mutta nyt eduskunta kysymykseen.....



Eduskunnan puhemiehelle

Kuluvan syksyn aikana on suurpetojen aiheuttama vaara lisääntynyt voimakkaasti ja kohdistunut erityisesti metsästyskoiriin ja kotieläimiin. Eri puolilla maata ja erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomesta on julkisuuteen tullut jatkuvasti tietoja varsinkin susien aiheuttamista metsästyskoirien surmista metsästyksen yhteydessä ja enenevästi myös kotien pihapiireissä. Koirien haukunta houkuttelee susia paikalle varsinkin silloin, kun ne ovat päässeet tottumaan pihapiireihin ja koirien ja muiden kotieläinten lihan makuun.

Erilaiset turvakeinot, kuten esimerkiksi sähköiset pannat tai liivit koirilla, eivät ratkaise petovaaraongelmaa. Näitä välineitä voi käyttää apuvälineinä mahdollisesti silloin, kun kyse on susien metsästyksestä. Metsästyskoirien menetys on suuri taloudellinen tappio, ja vastaava koskee myös tuotannollisia kotieläimiä. Korvaukset eivät vastaa osaa menetyksistä. Metsästyskoirien ja kotieläinten surmien kohdalla on usein kyse myös tunnesiteistä ja menetyksestä, jotka koirien kouluttajat ja kasvattajat tuntevat syvänä loukkauksena. Koiran koulutus ja kasvatus on vaativa ja osaamista kysyvä tehtävä, jossa kysymys on luottamussiteistä koulutettavan eläimen ja kouluttajan välillä. Koska metsästyskoirat ovat vaarassa, on jouduttu luopumaan monin paikoin arvokkaiden metsästyskoirien käytöstä.

Metsästäjät kokevat suurpetovaaratilanteet täysin järjettöminä kaikin tavoin. Petoja lammastiloilta karkottamaan tarkoitetut aidat eivät poista lainkaan petovaaraa maastosta tai metsästyksen yhteydessä. Yhä useammat ihmiset kokevat ainoaksi tarkoituksenmukaiseksi keinoksi vapaan aseenkäsittelylakien mukaisen metsästyksen suurpetovaaran poistamiseksi maastosta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin ryhdytään, että suurpedot eivät aiheuta vaaraa metsästyskoirille metsästyksen yhteydessä tai kotieläimille pihapiireissä?

Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2006

Lauri Oinonen /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti joulukuussa 2005 valtakunnallisen suden hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelman mukaisesti susien aiheuttamia vahinkoja on pyrittävä ehkäisemään ennakolta. Luontodirektiivi edellyttää, että ennen kuin lupa susien metsästämiseen voidaan myöntää, on selvitettävä onko luvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua. Tässä tarkoituksessa maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut kehittämishanketta, jossa pyritään valmistamaan nimenomaan metsästyskoiria susien hyökkäyksiltä suojaavaa ns. hukkaliiviä. Kotieläinvahinkojen ehkäisemiseksi ministeriö on hoitosuunnitelman mukaisesti osoittanut varoja ns. susiaitojen rakentamiseen. Ministeriö on lisäksi rahoittanut erityistä laumanvartijakoira-tutkimushanketta.

Silloin kun ei ole tiettyyn tapaukseen löydettävissä muuta tyydyttävää ratkaisua, vahinkoa aiheuttavien susiyksilöiden tappamistarve harkitaan kulloinkin tapauskohtaisesti ja tällöin on noudatettava luontodirektiivissä olevia säännöksiä. Hoitosuunnitelmassa on erityisesti todettu, että opitun piharavinnon saannin, sairauden tai muun syyn takia kesyyntyneet tai ihmisasutuksen tuntumaan toistuvasti tulevat sudet ovat susikantaan kohdistuvissa poistoissa ja susikannan kasvun säätelyssä ensisijaisia kohteita.

Näiden hoitosuunnitelmassa asetettujen linjausten mukaisesti ministeriö on toiminut ja toimii jatkossakin.

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2006

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Rocky ihmettelee....

279152.jpg