Valkoselkätikkojen pesintä onnistui

Metsähallituksen, WWF:n, alueellisten ympäristökeskusten ja laajan lintuharrastajajoukon selvityksissä varmistettiin tänä kesänä 58 valkoselkätikan pesintää. Pesälöytöjen määrä lisääntyi viimevuotisesta neljällä.

”Valkoselkätikkakanta elpyy hitaasti. Koko maan reviirimäärä ei enää parin kolmen viime vuoden tapaan ole kasvanut, mutta hyvä poikastuotto ja vaelluslintujen tulo idästä näkyvät hienoisena kannan kasvuna erityisesti Etelä-ja Pohjois-Karjalassa. Sopivien elinympäristöjen lisäsuojelu Etelä-Suomessa, kohteiden ennallistaminen sekä valkoselkätikan huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia. Suomen valkoselkätikat ovat kuitenkin edelleen äärimmäisen uhanalaisia ja tarvitsevat suojelutoimia selviytyäkseen", muis­tuttaa suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista.

Varmistettuja pesimäreviirejä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (23), Pohjois-Karjalasta (10), Etelä-Savosta (8), Keski-Suomesta (7), Päijät-Hämeestä (5) ja Kymenlaaksosta (2). Pohjois-Savosta, Pirkanmaalta ja Vaasan rannikkoseudulta löytyi kustakin 1 pesintä.

Valkoselkätikka on aikainen pesijä, ja tällä kaudella varhainen kevään tulo vauhditti pesintää entisestään. Suurin osa poikueista oli valmiita jättämään pesäkolon toukokuun viimeisinä päivinä. Aikaisimmat pesueet lähtivät maailmalle heti kuun puolivälin jälkeen. Löydetyistä pesistä kuoriutui arviolta 140145 poikasta.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos) elää vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen 1950-luvulta lähtien on aiheuttanut kannan romahtamisen. WWF aloitti suojelutyön metsälinnustomme uhanalaisimman lajin pe­lastamiseksi vuonna 1987. Vuonna 2003 valkoselkätikan suojelutyön koordinointi siirtyi Metsähallituksen luontopalvelujen vastuulle.