Kiinan suurin järvi - Qinghaijärvi - on vaarassa kuivua kokonaan 200 vuoden kuluessa ilmaston lämpenemisen ja aavikoitumisen vuoksi.

Järven haihtuminen uhkaa siitäkin huolimatta, että Kiinan hallitus on varannut 670 miljoonaa euroa järven suojeluun.

Varat on tarkoitus käyttää kymmenen seuraavan vuoden aikana, jotta Tiibetin ylätasangolla sijaitseva ja tiibetiläisten pyhänä pitämä järvi voitaisiin pelastaa.

Järvi on antanut nimen sitä ympäröivälle maakunnalle, joka sijaitsee Tiibetistä koilliseen. Qinghain maakunnan alueelta saavat alkunsa suuret virrat Keltainenjoki, Jangtse ja Mekong.

Rantaviiva lyhenee 18 metriä päivässä

Qinghain rannikkoalueita uhkaa aavikoituminen liiallisen laiduntamisen takia. Aiemmin kalaisa järvi on ryöstökalastettu lähes tyhjiin: myös harvinainen suomuton karppilaji on kuolemassa sukupuuttoon.

- Asiantuntijat ennustavat, että jos järven kutistuminen jatkuu nykyistä vauhtia, järvi voi olla kokonaan kadonnut 200 vuoden kuluttua, kertoi uutistoimisto Xinhua perjantaina.

Qinghai on suolavetinen järvi, jolla ei ole laskujokea. Sen rannoilla on pituutta noin 360 kilometriä, ja nykyisin sen rantaviiva lyhenee 18 metrin päivävauhtia.

Miljoonien lintujen pysäkki

Ympäristöihmisiä huolettaa myös monien lintulajien kohtalo, sillä Qinghain saaressa levähtää joka kevät ja syksy miljoonia muuttolintuja.

Uutistoimisto Xinhua varoitti myös, että läheinen Tiibetin ylätasangon jäätikkö sulaa huolestuttavaa vauhtia. Kiinan geologisen tutkimuslaitoksen mukaan jäätikkö on sulanut runsaat 130 neliökilometriä vuosittain 30 viime vuoden aikana.

- Noin 13 000 neliökilometriä jäätikköä - eli lähes 28 prosenttia koko jäätikköalueesta - katoaa vuoteen 2050 mennessä, jos mihinkään suojelutoimenpiteisiin ei ryhdytä, varoitti uutistoimisto.