Tieteelle uusia lajeja ei löydy vain tropiikista, vaan aiemmin tuntemattomia eliölajeja löytyy vielä Suomestakin. Helsingin kasvimuseossa on määritetty kaksi uutta tieteelle aiemmin tuntematonta sienilajia, jotka löydettiin aarniometsäalueilta Suomussalmelta, Savukoskelta ja Sodankylästä.

"Uusien lajien löytyminen kertoo luonnonmetsien tärkeydestä monimuotoisuuden suojelulle. Löydöt osoittavat, että myös meillä aarniometsien hakkuissa voidaan menettää ainutlaatuisia luontoarvoja", lajit löytänyt ja määrittänyt tutkija Otto Miettinen Helsingin kasvimuseosta kertoo.

Miettinen esitteli uudet sienilajit Greenpeacen ja Luonto-Liiton tilaisuudessa torstaina Helsingissä.

Tilaisuudessa kritisoitiin Metsähallitusta ja sen hakkaamaa puuta käyttävää metsäyhtiö Stora Ensoa, jotka ovat viime aikoina tiedottaneet asiakkailleen Euroopassa, etteivät vanhojen metsien hakkuut uhkaa yhdenkään eliölajin esiintymistä.



Kääpähyyräkkä
asuu käävässä


Toinen uusista sienilajeista on nimeltään Syzygospora lapponica, jonka alustava ja vielä epävirallinen suomenkielinen nimi on kääpähyyrykkä.

Lajista on kaksi löytöä, jotka molemmat on tehnyt Otto Miettinen vuonna 2005.

"Sienet löytyivät Savukosken Mukkajoenrovilta ja Sodankylän Raitiojängältä. Yhdessä Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Heikki Kotirannan kanssa laatimani kuvaus julkaistiin aivan vastikään puolalaisessa Acta Mycologica -sarjassa. Molemmat havainnot ovat luonnontilaisesta tai poimintahakatusta vanhan metsän männiköstä suojelemattomilta valtion mailta", Miettinen kertoo.

Kääpähyyrykkä kasvaa uhanalaisen mäntykeloilla kasvavan erakkokäävän itiöemien sisällä. Miettinen arvioi, että kaikki hyyrykkälajit, mitä todennäköisimmin myös uusi löytö, ovat riippuvaisia jostain tietystä sienilajista. Kääpähyyrykän hän uskoo olevan erakkokäävän loinen.

Kääpähyyrykkä ei ole paljain silmin nähtävissä, vaan tutkija havaitsi sen määrittäessään mikroskoopilla erakkokääpää sen itiöemistä.

"Koska kääpähyyrykän isäntä erakkokääpä on uhanalainen vanhojen mäntymetsien laji, on kääpähyyrykkäkin todennäköisesti uhanalainen ja riippuvainen laajoista aarnimänniköistä", hän kertoo.



Helttasieni Pahamaailmasta


Toinen tieteelle kuvaamaton laji on helttasieni, joka kuuluu säiejuurekkaiden (Rhodocollybia) sukuun. Sienilöydöllä ei ole vielä tieteellistä nimeä.

"Uusi säiejuurekas löytyi Suomussalmen Hossan Pahamaailman alueelta. Paikka sijaitsee Hossan kylästä itäkoilliseen sen suojelemattomalta ja hakkuiden uhkaamalta osalta Natura-alueen kupeesta. Tieto sienen kasvupaikasta on toimitettu aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle", Miettinen kertoo.

Sieni kasvoi halkaisijaltaan noin puolimetrisellä, maassa pitkään lojuneella männyn latvuksella.

"Paikka on tyypillinen uhanalaisen lajin elinympäristö, joskaan yksi havainto ei vielä anna täyttä varmuutta sanoa, että laji kasvaisi vain tuollaisilla järeillä mäntykeloilla."

Miettinen ei ole onnistunut löytämään Kasvimuseon kokoelmistakaan toista näytettä lajista, joten kyseessä on toistaiseksi ainoa tunnettu esiintymä. Sienen lakin halkaisija on noin 7 senttiä. Laji ei liene myrkyllinen mutta ei myöskään ruokasieni.