Jälkeäkään susista ei löytynyt, mutta viherpiipertäjät muistettiin haukkua ja vaadittiin vapaata kolmen kuukauden metsästysaikaa. Todella fiksuja mietteitä riistamiehiltä, sai taas nauraa kun tätäkin luki!

Sapsontaustan Erän ja Lykinnön Metsästysseuran miehet lähtivät monikymmenpäisellä porukalla laskemaan petojen jälkiä lauantaina aamulla. Liikkeellä oltiin jo pimeän kuhjassa, talvisen hämärän verhotessa maisemia.

Laskennan tulos oli odotettu. Sapsoperän, Lykinnön ja Varpuniemen alueelta löydettiin kaikkiaan kahdeksan ilveksen jäljet. Yksinäisten ilvesten lisäksi tehtiin havainto kahdesta pentueesta.

Havaintoja petokeskustelun päätähdestä, sudesta ei Lykinnön Metsästysseuran ja Sapsontaustan Erän alueella lauantaina tehty. Suden jälkiä ei tosin odotettukaan vasta sataneesta lumesta.

Petolaskentaa Sapsoperän ja Lykinnön alueella johtanut petoyhdysmies Pasi Kemppainen tiesi aika tarkkaan metsästysmaillaan elävien ilvesten määrän.

– Tällä alueella on kolme pentuetta, yhteensä kymmenen ilvestä, Kemppainen sanoi lauantaina aamulla petolaskentaan lähteneiden miesten kokoontumispaikalla.

Ilvesten lukumäärää niin Kemppainen kuin Lykinnön Metsästysseurasta laskentaan osallistunut Veikko Piirainen pitivät aivan älyttömänä.

– Alueen kokoon nähden mahdottoman paljon ilveksiä. Muun ruuan puutteessa pentueet tappavat kissoja taloista, Kemppainen kertoi.

Veikko Piiraisen koira oli ajanut Lykinnöllä yhden ilveksen puuhunkin.

Vaikka lauantaina ei suden jälkiä löytynytkään, kulkee seudun läpi säännöllisin väliajoin Pasi Kemppaisen mukaan "kolme veijaria".

Lisäksi alueella liikkuu yksinäinen susi.

– Sen yksinäisen jäljet olivat viime viikolla Raja-ahon ja Lykinnön välissä. Havaitsin jäljet jänismetsällä käydessäni, Veikko Piirainen kertoi.

Vaikka suden pentueita ei alueella ole, ovat sudet vaikuttaneet monella tavoin metsästäjien elämään.

– Ennen ajokoiran metsään päästämistä pitää käydä autolla katsomassa, ettei samalla seudulla ole sudet liikkuneet, Veikko Piirainen sanoi.

Pasi Kemppainen kertoi hirvien paenneen susia asutusten läheisyyteen. Samoin peuralaumoja vaeltelee talojen pihapiireissä.

– Lähellä asutusta hirvien metsästys onnistuu hyvin. Vastaavasti salolla vähän kauempana saavat metsästäjät kulkea turhaan viikkokausia.

Petoyhdysmies Pasi Kemppainen ei ole ilmoitellut susihavainnoista Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitokselle.

– Turhaan niille on mitään ilmoitella. Vitsinä pitävät meidän havaintoja. Heille kelpaavat vain omien tutkijoidensa tekemät havainnot.

Petolaskentaan osallistuneet miehet ihmettelevät suomalaisten intoa suojella EU:n varjolla sutta.

– Viherpiipertäjät ovat nykyajan ohranoita, Pasi Kemppainen lohkaisi.

Timo Aidanpää kiitteli taannoin Sotkamo-lehdessä ollutta, eläinlääkäri Leena Jorrin tekemää mielipidekirjoitusta.

Pasi Kemppainen palaisi sudenmetsästyksessä Sotkamon ja Kuhmon alueella aikaan entiseen:

– Vapaa sudenmetsästysoikeus kahden tai kolmen kuukauden ajan keskitalvella. Niin oli ennenkin ja susikanta pysyi kurissa. Eikä sudet loppuneet silloinkaan. Tuskin Brysselin herroja kiinnostaa, että ammutaanko täällä susia vai ei.

Lykinnön Metsästysseuran mies Tauno Kainumaa ihmetteli sitä, että miksi kaikkien susien on annettu kerääntyä Kuhmon, Sotkamon ja muutaman Pohjois-Karjalan kunnan alueelle.

– Jos muualla Suomessa havaitaan susi, niin se tapetaan heti. Olipa sitten kyseessä poronhoitoalue tai Etelä-Suomi, Kainumaa sanoi.

Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen organisoiman petolaskennan tulokset julkistetaan tammikuun aikana.