Siikalatvalle jo useita vuosia suunnitteilla ollut moottorikelkkareitti toteutuu kevyempänä versiona.

Reittiä Rokua-Kestilä-Pulkkila-Piippola-Rantsila ei ympäristökeskuksen mukaan saada viralliseksi kelkkareitiksi, koska alueen kunnat ovat katsoneet, ettei niillä ole nyt taloudellista mahdollisuutta siihen.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vetäytyy kelkkareittihankkeesta, sillä rahoittajana toimiva TE-keskus myöntää rahoitusta vain virallisille reiteille.
Ympäristökeskuksen suunnitelmien mukaan hankkeelle olisi haettu EU-rahoitusta, jolloin kuntien maksuosuudeksi olisi muodostunut 20 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Reitti muuttuu uraksi

Alueen kunnat ovat päättäneet rakentaa virallisen reitin sijasta kevyemmän kelkkauran. Sen perustamiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät, sillä virallinen reitti rakennetaan kestämään kovaa käyttöä ja sen huoltomahdollisuudet varmistetaan.
Moottorikelkkareitti on neljä metriä leveä. Metsään tehtävältä osuudelta kaadetaan puita, poistetaan kannot ja kivet. Reitille myös rakennetaan tarvittavat sillat ja rummut.
Virallista kelkkareittiä varten tehdään reittitoimitukset ja käydään läpi kuulemismenettely. Reittitoimituksissa neuvotellaan maanomistajien kanssa sopimukset ja sovitaan korvauksista.
Ympäristökeskuksen mukaan kuulemismenettely suo kaikille asiasta kiinnostuneille mahdollisuuden antaa asiasta oman lausuntonsa.

Kelkkareitti on myös maanomistajalle rasite, jota ei voi irtisanoa vaikka omistaja vaihtuu. Siten virallinen reitti on maastoon pysyvästi rakennettu.

Ympäristökeskuksen kannalta virallisen reitin rakentamisen peruuntuminen on valitettavaa, sillä suunnitelmat olivat jo pitkällä ja alueen maanomistajista peräti 95 prosentin kanssa oli jo tehty sopimus.
Reitin muuttuminen kelkkauraksi ei todennäköisesti vaikuta maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Maksajaksi vain vaihtuu ympäristökeskuksen sijasta kunta.

Muita yllätyksiä kelkkaura sen sijaan saattaa tuottaa. Ympäristökeskuksen Kari Siekkisen mukaan kevyesti perustetut urat usein menevät huonosti ajettaviksi, jolloin kelkkailijat helposti lähtevät omille teilleen uran ulkopuolelle.