Koiria napsivan lauman johtajanaaras, pantasusi Ursa kaatui Kuhmoisissa lauantaina ministeriön luvalla, mutta kaadon jälkipeli jatkuu. Kymmeniin häirintäsoittoihin ennen jahtia ja jahdin aikana tuskastuneet jahdin nokkamiehet vetäytyivät kaadon jälkeen puhelimen tavoittamattomiin.

Längelmäen suurpetoyhdyshenkilö Tapio Hautakangas kertoi sunnuntaina harkitsevansa asian viemistä poliisille ja lähestymiskiellon hakemista. Maanantaina mies oli hieman lauhtunut ja sanoi soittoruljanssin olleen metsästyksen häirintää ja kaipaili puhelintietoja. Hautakangas sanoi soittoja tulleen kolmesta numerosta noin 30 kappaletta.

Marja Valpola, joka vuosi sitten teki Maija Rämän kanssa toimenpidepyynnön silloisen jahdin lupaehtojen noudattamisesta, ihmettelee, miten ministeriöstä poliisille siirretyn asian tutkinta voi edelleen olla kesken.

Valpola sanoo yksityishenkilönä selvittävänsä myös, onko viime lauantain jahdissa noudatettu lupaehtoja. Sekä Rämä että Valpola ovat juristeja.

Kysellään Ursan nähneiltä

– Nyt on tärkeää kysyä ihmisiltä, jotka ovat nähneet Ursan. Aion selvittää asiaa sen verran, että näen, onko lupaehtoja noudatettu. En ole tässä kenenkään puolella enkä ketään vastaan, eikä tarkoituksena ole häiriköidä, Valpola sanoi maanantaina.

Vuosi sitten Valpola sanoo käyneensä haastattelemassa asukkaita niissä kahdessa pihapiirissä, joissa kaadetun suden sanottiin käyneen.

– Toisessa kukaan ei ollut nähnyt tätä yksilöä, ja toisessakin sanottiin vain susia nähdyn pellon laidassa. Kaikki lauman jäsenet eivät ehkä käy pihapiireissä. Jahdin pitää kohdistua juuri näihin pihapiireissä kävijöihin, Valpola sanoo.

Riittääkö yhdessä pihassa käyminen?

Viikonvaihteessa ammutun Ursankin kohdalla Valpola katsoo, että suden olisi pitänyt lupaehtojen mukaan käydä luvan myöntämisen jälkeen kahdessa pihapiirissä, jotta kaatoluvan ehdot täyttyvät.

Miksi kahdessa, eikö yksi pihapiiri riitä? Valpolan mielestä lupaehdon sanan ”pihapiireissä” monikkomuoto edellyttää vierailua kahdessa pihapiirissä.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari on asiasta eri mieltä. Puhe kahdesta pihapiiristä menee juristisaivarteluksi.

– Miksei yksi riittäisi? Kun lupaa myönnetään, toistuvaisuus on tullut selvitettyä lupaa harkittaessa. Lupaehdolla tarkoitetaan vain sitä, että lupa kohdistuu vahinkoa aiheuttavaan suteen, Laanikari sanoo.

Valpola pitää Laanikarin tulkintaa uutena.

Valpola sanoo laittaneensa viikonvaihteessa jahdin kolmelle nokkamiehelle tekstiviestin, jossa pyydettiin tietoja jahdista. Hän kertoo myös soittaneensa 1–2 kertaa luvan anojalle ja jahdin johtajalle Jorma Kalholalle.

– Kaikki on tarkistettavissa puhelintiedoista. Jos heille on tullut muita soittoja, niistä en tiedä mitään, Valpola sanoo.

Ammuttiin järven jäälle

Valpola pitää maanantaina ministeriöön jätettyä kaatoilmoitusta puutteellisena, koska siinä ei mainita pihapiirejä, joissa Ursa on käynyt.

Pantasusi Ursa koki kohtalonsa lauantaina klo 13.20 Rasinjärven jäällä Kuhmoisissa. Yksi kuolettava rannalta ammuttu metsästyskiväärin luoti osui kylkeen ja lävisti maksan. Ursa oli ylittämässä järveä yksin.

Jahdin johtaja Jorma Kalhola sanoo, että Ursan kulkujäljistä löytyi verta, mikä viittaa kiiman alkamiseen.

Jahtiin osallistui Kalholan arvion mukaan lähes 200 miestä, kaikki Kuhmoisista tai Längelmäeltä, vaki- ja kesäasukkaita.

Ursan lauma oli jahtia edeltävinä päivinä tappanut useita hirviä. Tuoreimman jälkihavainnon mukaan perjantaina talon pihassa oli käynyt viisi sutta.

– Pantasuden ampuminen oli sattumaa. Ohjeena oli ampua ensimmäinen lupaehdot täyttävä susi, Kalhola kertoo.