Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä ilveksen kaatolupia myönnetään liian kevyin perustein. Piiri on valittanut kahdesta Uudenmaan riistanhoitopiirin myöntämästä luvasta Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.

Uudellamaalla on kuluvan talven aikana myönnetty metsästyslupa kaikkiaan kahdeksalle ilvekselle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mukaan esimerkiksi Mäntsälään ja Siuntioon myönnetyt luvat eivät täytä EU:n luontodirektiivin ja metsästyslain edellytyksiä.

Luonnonsuojeluliiton mukaan Uudellamaalla on noin sata ilvestä.

Luonnonsuojeluliiton tiedote:

Ilveksen metsästystä vähennettävä Uudellamalla

(3.1.2007) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri katsoo, että ilveksen tappolupia myönnetään liian kevyin perustein. Piiri on valittanut kahdesta Uudenmaan riistanhoitopiirin myöntämästä luvasta Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan.

Uudellamaalla on kuluvan talven aikana myönnetty metsästyslupa kaikkiaan kahdeksalle ilvekselle. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin mielestä alueen riistanhoitopiirin antamat tappoluvat esimerkiksi Mäntsälässä ja Siuntiossa eivät täytä EU:n luontodirektiivin ja maamme metsästyslain sekä metsästysasetuksen mukaisia edellytyksiä.

Voimassaolevien lainsäädännön mukaan ilveksen rauhoittamisesta voidaan poiketa vain, mikäli ilves aiheuttaa selvää haittaa eikä muuta ratkaisua ole ongelman hoitamiseksi. Lisäksi pyynti tulee voida kohdistaa nimenomaan haittaa aiheuttaneeseen ilvesyksilöön.

Yhteensä ilvesten tappolupia on tälle talvelle myönnetty koko maahan 90 kappaletta. Koska ilvekset aiheuttavat kotiaeläinvahinkoja varsin rajallisesti, on suuri osa lajin pyynnistä kiintiöpohjaista virkistysmetsätystä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri kyseenalaistaa tällaisen pyynnin tarpeellisuuden.

Uudenmaan riistanhoitopiiri on myöntäessään ilveslupia perustanut päätöksensä siihen, että ilveskantaa täytyy paikoitellen harventaa, ja että ilveksen oman hyvinvoinnin ja terveyden sekä ravinnonsaannin turvaamiseksi metsästystä tarvitaan.

”Uudenmaan ilveskanta on melko vähäinen, noin sata yksilöä”, huomauttaa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin biologi Riku Cajander. ”Toisaalta Uudellamaalla on runsaasti ilvekselle sopivia ravintoeläimiä, kuten kauriita, jäniksiä ja rusakoita. Tieteellisiä selvityksiä siitä, että maamme ilveskanta kärsisi liiallisesta runsaudesta tai taudeista, ei ole. Ylipäätänsä Suomesta vielä puuttuu ilvekseen kohdistuva tutkimustyö”, Cajander jatkaa.

Riistanhoitopiiri on lupapäätöksissään tuonut esille sen, että ilvekset käyttävät ravintonaan metsäkauriita tai voivat muodostaa uhan irrallaan liikkuville kissoille. Nämäkään seikat eivät ole lainmukaisia perusteita ilveksen tappamiselle. Ilves ei myöskään muodosta vaaraa ihmiselle.

Edellä esitetyin perustein Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri katsoo, että ilveksen metsästysluvat Siuntiossa ja Mäntsälässä on välittömästi peruutettava ja pyynti keskeytettävä.

Lisäksi piiri pitää hyvän hallintotavan vastaisena sitä, että Uudenmaan riistanhoitopiiri on myöntänyt metsästysluvat täytäntöön pantavaksi jo kuukautta aikaisemmin ennen kuin valitusaika päätöksistä umpeutuu.

Ilves on suurpetona erittäin arvokas osa uusmaalaista luontoa. Mikäli lajille annetaan elinmahdollisuus ja rauha, se kykenee muun muassa Ruotsista saatujen kokemusten perusteella elämään tiheänkin ihmisasutuksen lähettyvillä ilman että ongelmia esiintyy.

 
LISÄTIETOJA:

  • Riku Cajander, biologi, Uuudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 050-561 6920
  • Leo Stranius, puheenjohtaja, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, puh. 040-754 7371