Maakotkan pesien tarkastuksissa on tänä kesänä tavattu 183 poikasta. Metsähallituksen ylitarkastajan Tuomo Ollilan mukaan luku on selvästi suurempi kuin aiempina vuosina.

"Suora vertailu on vaikeaa, sillä tiedossa olevien reviirien määrä kasvaa koko ajan. Hyvältä kuitenkin näyttää."

Suurin syy poikasten runsauteen on hyvä ravintotilanne. Siitä taas on kiittäminen leutoa talvea.

Maakotkan pääasiallista ravintoa ovat jänikset, kanalinnut ja muut keskikokoiset saaliseläimet. Se syö myös raatoja ja joskus heikkokuntoisia poronvasoja.

Parhaiten pesintä onnistui tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Ollilan mukaan maakotkat levittäytyvät kannan kasvun myötä yhä etelämmäksi, sillä pohjoisen reviirialueet ovat jo täynnä.

Nyt yhtenäinen levinneisyysalue on laskeutunut Kuusamon ja Oulun korkeudelle. Yksittäisiä kotkia tavataan myös Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

"Jos kehitys jatkuu nykyisellään, parinkymmenen vuoden päästä maakotkia on jo eteläisimmässäkin Suomessa", Ollila sanoo.

Maakotkien leviäminen on hidasta, sillä kotkat saavat yleensä vain yhden poikasen kerrallaan. Lisäksi pesintä keskeytyy noin puolella pesinnän aloittavista pareista.

Helsingin sanomat