– Tutkimuksen keskeinen motivaatio on karhukannan sopeuttaminen muuttuneeseen elinympäristöön. Uhanalaisten suurpetojen tulevaisuus riippuu niiden mahdollisuuksista elää samoilla alueilla ihmisten kanssa, Katajisto kertoo väitöskirjansa taustoista.

Katajiston kehittämillä habitaatti- ja metsästysmalleilla voidaan arvioida, missä ja kuinka paljon karhulle sopivia alueita esiintyy Skandinaviassa. Elinpiirin arviointimenetelmät taas auttavat määrittämään radioseuranta-aineiston perusteella aiempaa paremmin, kuinka paljon sopivaa elintilaa karhu tarvitsee asettuakseen paikoilleen.

Malli soveltuu
myös Suomeen
Väitöstutkimuksen mukaan metsästys ei ole uhka karhukannalle Ruotsissa, mistä Katajiston käyttämä aineisto on pääasiassa peräisin.

– Edes metsästyksen kaksinkertaistaminen nykyisestä ei vaarantaisi populaation tulevaisuutta, Katajisto toteaa.

Hän korostaa kuitenkin, että mikäli kantaa halutaan rajoittaa metsästyksen avulla, on tärkeä ymmärtää metsästyksen seuraukset karhupopulaation elinkelpoisuudelle.

Mallia voidaan hyödyntää jossain määrin Suomessakin.

– Ei kuitenkaan sellaisenaan, sillä karhukanta on Ruotsissa kolminkertainen Suomeen verrattuna ja metsästys on siten myös suhteessa nyt vähäisempää, Katajisto huomauttaa.

Karhututkijan mukaan viime aikoina asuinalueille eksyneet karhut ovat kokemattomia yksiöitä, jotka monen yhteen sattuman summana eksyvät ihmisten läheisyyteen.

Katajisto uskoo, että jos kantaa vielä leviää idästä Suomen puolelle ja elintila toisaalta samaan aikaan ihmisen toiminnan seurauksena pienentyy, niin tapaukset saattavat tulevaisuudessa yleistyä.

Tulevaisuudessa Katajiston mallien avulla voidaan selvittää, onko kannan säätely mahdollista kohdistamalla metsästystä tietyille alueille tietynlaisiin yksilöihin.

Tutkijan ura
jatkuu
Parkanon lukiosta ylioppilaaksi vuonna 1994 kirjoittanut Jonna Katajisto (o.s. Niemenmaa) teki karhuista jo gradututkimuksensa. Hän on tällä hetkellä tutkijana sekä Helsingin Yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä että Skandinavisessa karhuprojektissa. Ura jatkuu toistaiseksi tieteellisen tutkimustyön parissa.

– Tutkijan työ on epävarmaa. Koko ajan on katseltava uusia haasteita. Vaihtoehtoina tulevat kysymykseen joko hallinnolliset tehtävät tai suojeluun liittyvät asiantuntijatehtävät, Katajisto pohtii tulevaisuudestaan.