Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan poikiminen on vaarassa huonon jäätilanteen vuoksi etenkin Suomenlahdella, Saaristomerellä sekä Riianlahdella.

Riianlahdella Latvian luoteispuolella ensimmäiset norpat poikivat tammikuun lopulla ja Suomenlahdella Venäjän puolella heti helmikuun alussa.

- Tilanne näyttää erittäin huolestuttavalta. Mitään muuta ei voi tehdä kuin toivoa, että nyt tulisi ainakin parin viikon pakkasjakso, kertoo assistentti Olavi Stenman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL).

Stenmanin mukaan saimaannorppa ja harmaahylje eivät ole yhtä suuressa vaarassa. Saimaannorppa pesii aivan rannan läheisyydessä, kun taas harmaahylje eli halli pystyy tarvittaessa poikimaan rannikolle. Itämerennorppa sen sijaan synnyttää poikasensa merellä ainoastaan ahtojääröykkiöön kasautuneen lumen alle tai lumikinokseen.

Ilmastonmuutos kiristää köyttä

Itämerellä norppakantaa on jo pitkään uhannut vesistön saastuminen. Perämerellä lajia vaivaa kohdunkurouma-tauti, jonka aiheuttajana pidetään ympäristömyrkkyjä. RKTL:n mukaan heikot jäätalvet muodostavat ilmaston lämmetessä norpille uuden uhkatekijän.

Maailman luonnonsäätiö WWF luokittelee itämerennorpan vaarantuneeksi lajiksi. Se on lähes hävinnyt Suomenlahdelta ja Saaristomereltä, joissa kummassakin on noin 200-300 yksilöä.

Perämerellä on Itämeren vahvin norppakanta, vähintään 5 000 yksilöä. Riianlahdella sinnittelee runsas tuhat norppaa.

- Perämerellä norpat eivät kuitenkaan ole vaarassa, koska jäätilanne on parempi ja poikiminen tapahtuu myöhemmin pohjoisen sijainnin vuoksi, Stenman toteaa.

Rannikolta apua hätään

Stenmanin mukaan norppia ajautuu todennäköisesti rannikoille, jos jääpeite Suomen läheisillä merialueilla jää mitättömäksi.

- Paikallisen ympäristöministeriön vastuulla on ottaa norpat talteen ja hoitaa niitä. Suomessa Korkeasaaressa on kuitenkin kokemusta siitä, että emosta eroon ajautuneita poikasia voidaan hoitaa ja palauttaa mereen.

Muutama fakta

Norppa ja halli ovat eri hylkeitä

- Itämerennorppa (Phoca hispida botnica) on maailman pienin hyljelaji. Se on noin puolitoista metriä pitkä ja tylppäkuonoinen. Turkissaan sillä on kiehkurakuvioita.

- Harmaahylkeeseen eli halliin (Halichoreus grypus) verrattuna se on olemukseltaan lyhyt ja töpäkkä.

- Norppa elää yksin tai kaksin avomerellä, mutta näyttäytyy myös saaristossa.

- Halli on pitkä ja hoikka hylje, ja se on norppaa selvästi kookkaampi. Norpasta sen erottaa myös suuremman pään sekä pitemmän ja suuremman kuonon perusteella.

- Kumpikin laji syö kalaa, norppa melko paljon myös äyriäisiä.