Tutkijat huolissaan kuuttimäärästä
Saimaannorppa:
Poikaskuolleisuus on kasvanut viime vuosina.


Joensuu
Sari Sudensalmi

Norppatutkijoiden mukaan moottorikelkoilla liikkuminen on lisääntynyt Saimaalla huolestuttavan paljon reilun kymmenen vuoden aikana. Etenkin rantajäillä kelkkailu häiritsee saimaannorppien pesintää. Norpan pesä voi olla aivan kesämökin rannassa.

Norpan pesinnän turvaamiseksi on vuodesta 1993 lähtien julistettu pesimärauha, joka luettiin tällä kertaa Joensuun Ilosaaressa. Julistajana oli arkkipiispa Leon puolesta rovasti Iivo Suvanto. Keskiviikkona alkanut rauha kestää aina jäiden sulamiseen saakka.
Joensuun sai kunnian toimia rauhan julistuspaikkana kolmatta kertaa. Rauha julistetaan helmikuussa norppien alkaessa hakea pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista.
Pesää etsivät norpat ovat hyvin herkkiä häiriöille, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja syntyneet poikasensa. Liikkumisen lisäksi rantarakentaminen voi häiritä norpan pesintää. Moottorikelkkojen ohella lisääntyvä talvimökkeily häiritsee norppien pesintää.
Maailman luonnonsäätiö WWF
vetoaa Saimaan rannoilla ja jäillä liikkujiin, jotta norpan pesintä ei häiriintyisi lopputalven aikana pienten saarten ja luotojen läheisyydessä. Ensimmäiset norppaemot synnyttävät kuuttinsa arviolta reilun viikon päästä.
- Lumitilanteen kannalta seuraavat kolme viikkoa ovat ratkaisevia. Myöhään tullut jääkansi on saattanut ohjata emoja pesimään järvenlahtiin, jotka eivät ole hyviä pesäpaikkoja. Tulevaisuudessa yksi ratkaisu voisivat olla keinopesät, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen
sanoo.

Metsähallituksen suojelubiologi Tero Sipilä kertoo,että viime talvena poikaskuolleisuus oli suuri pesien romahdettua huonolaatuisen höttölumen vuoksi.
- Vuoden 2006 laskennassa kuolleita poikasia löytyi 12, mikä on peräti 27 prosenttia. Keskimääräisesti pesäpoikaskuolleisuus on kymmenen prosenttia per vuosi. Tämän hetkisten arvioiden mukaan norppaa ei uhkaisi kuitenkaan kuoleminen sukupuuttoon, Sipilä lisää.
Saimaannorpat poikivat helmi-maaliskuussa, jolloin lumipeite on elintärkeä kuuttien selviytymiselle.

Viimeisimpien tietojen mukaan Saimaalla elää noin 270 norppaa. Vielä vuosi sitten lukumääräksi laskettiin 280 yksilöä. Ihmisen lisäksi toinen merkittävä uhka norppakannalle on ilmastonmuutos. Vuotuinen lumimäärä on pohjoisella pallonpuoliskolla vähentynyt 1970-luvulta lähtien noin kymmenen prosenttia.
Talvien lämpenemisen vaikutukset pesintään voivat olla kohtalokkaita. Lisäksi nuoria kuutteja kuolee jo nyt paljon kalaverkkoihin.

- Kun jää- ja lumitilanne muuttuu huonoksi, norppien pesintä vaikeutuu. Normaalisti kuutit syntyvät lumipesiin eivätkä jäälle, kuten jääkuutti Victoria talvella 2001, Luukkonen kertoo.
Saimaannorpan suojelu- ja seurantavastuu on Metsähallituksella, joka myös laskee norppien talvipesien määrät. Laskenta suoritetaan vuosittain huhtikuussa.
- Viime keväänä pesiä löytyi paljon. Norppakanta on vuodesta 1990 lähtien kasvanut joka vuosi kahdella prosentilla. Tuolloin kanta oli pienimmillään. Talvella 2006 synnyttäjiä oli noin 50. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet poikasmääriltään oletettuja huonompia, Tero Sipilä toteaa.
Sipilän mukaan viiden viimeisen vuoden aikana Orivedeltä ei ole laskennassa löydetty yhtään poikasta.

- Parhaimmat syntymisalueet sijaitsevat Keski-Saimaalla Pihlaja- ja Haukivedellä. Eteläisellä Saimaalla Petranselällä ja Kyläniemen eteläpuolen selkäluodoilla pesintää on häirinnyt usean vuoden ajan huono jäätilanne, Sipilä tietää.
Jari Luukkosen mukaan norppien määrä olisi kuitenkin kasvanut Suur-Saimaalla. 15 vuotta sitten siellä oli norppia vähemmän kuin nyt.

Karjalainen 8.2.2007