Rariteettikomitean kokous Hangossa 24.-25.3.2007

RK:n kaksipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin pöydällä olleiden
havaintojen lisäksi 111 uutta ilmoitusta.

Maalle uutena alalajina hyväksyttiin mustapyrstökuirin alalaji islandica
(Hanko 11.-24.9.1999). Muita hyväksyttyjä suurharvinaisuuksia olivat mm.
keisarikotka (Hailuoto 20.5.2006), arohiirihaukka (Hanko 14.-15.9.2006),
läntiseen alalajiryhmään graellsii/intermedius kuuluva selkälokki
(Tampere ja Lahti 26.5.-4.6.2006), "atlantinselkälokki" Larus fuscus
graellsii (Joensuu 22.-28.8.2006), "tanskanselkälokki" Larus fuscus
intermedius (Oulu 29.7.2006), lunni (Kesälahti 22.10.2006), peräti kolme
idänturturikyyhkyä (Ilomantsi alalajia meena 16.-17.5.2006, Rauma meena
5.-19.11.2006 ja Kristiinankaupunki orientalis 12.-19.11.2006), kaksi
taigakirvistä (Signilskär 26.9.2006 ja Kustavi 8.10.2006),
etelänisolepinkäinen (alalajia pallidirostris, Dragsfjärd 20.
-22.5.2006), ruostesiipirastas (Pori 30.12.2006-7.1.2007) ja
valkopäätiainen (Oulu 6.12.2006-31.1.2007).

Pöydällä olleiden havaintojen nippu supistui huomattavasti, kun 1kv
etelänharmaalokkien havainnot käsiteltiin loppuun. Tämän seurauksena
Suomen ensihavainto etelänharmaalokista muuttuu: ensimmäinen havainto on
Anjalankoskelta 10.8.-11.9.1999. Lisäksi hyväksyttiin 13 muuta 1kv
yksilöä. Näin ollen maassamme tavattujen etelänharmaalokkien
kokonaisyksilömäärä nousee kolmesta 17:ään.

Myös muutamien  jo aiemmin hyväksyttyjen havaintojen käsittelyä
jatkettiin. Suomen ensimmäisen pynapyrstölepinkäisen (Kokkola, Mallot
11.-14.5.1980) alalajiksi hyväksyttiin isabellinus. Laulusta tehtyjen
sonogrammien analysoinnin jälkeen Porvoossa 4.6.2006 havaittu, aiemmin
vuori/balkaninuunilintuna hyväksytty lintu hyväksyttiin nyt
vuoriuunilintuna Phylloscopus bonelli. Porissa 30.-31.10.2006 havaittu
kivikkosirkku hyväksyttiin koiraana nahkakokoelmiin tutustumisen jälkeen.

Taivalkoskelta 3.11.2006 löydetty tornipöllö hyväksyttiin 2kv koiraana.
Tornipöllön alalajittaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin mitä
perinteiset kenttäoppaat antavat ymmärtää. Guttatan ("ruskeavatsaiset")
ja alban ("valkovatsaiset") alalajien sisällä on suurta muuntelua.
Alalajien välinen risteytymisvyöhyke on leveä (jopa 500 km), eivätkä
tornipöllöt preferoi tietyn värisiä pariutumiskumppaneita, joten eri
väriset tornipöllöt ja siten eri alalajin yksilöt pariutuvat täysin
sattumanvaraisesti keskenään. Taivalkosken linnun alalaji katsottiin
parhaaksi jättää määrittämättä.

Pöydälle jäivät vielä mm. Oulaisten mäntysirkku ja kaksi havaintoa
"englanninvästäräkistä" Motacilla alba yarrellii. Ongelmana yarrelliin
määrityksessä ovat sen ja nimialalajin väliset risteymät, joita on
enenevässä määrin havaittu mm. Etelä-Ruotsissa ja Suomestakin tunnetaan
muutama havainto alalajien välimaastoon jäävistä yksilöistä. RK
toivookin kuvia tai kuvauksia (myös vanhoista havainnoista) sellaisista
västäräkeistä, joilla on nimialalajista poikkeavia piirteitä, mutta
joita ei kuitenkaan ole ilmoitettu RK:lle yarrelliina. Useimmiten
välimuotoisilla linnuilla päälaen musta jatkuu niskasta selän puolelle,
eikä pääty terävärajaisesti kuten yleensä nimialalajin koirailla. Kuvat
tai kuvaukset tällaisista västäräkeistä voi lähettää suoraan Jyrki
Normajalle ([email protected]), Maskunkatu 15, 20400 TURKU.

RK:n seuraava kokous on 18.8.2007. Sähköiset havaintoilmoitukset
pyydetään lähettämään samalla sähköpostiviestillä sekä RK:n että
alueellisen harvinaisuuskomitean sihteerille viimeistään 30.6., jotta ne
ehtivät käsittelyyn. Paperilla palautettavat lomakkeet pyydetään
lähettämään ensisijaisesti alueellisen harvinaisuuskomitean kautta
samalla aikataululla.