Lauhan ja sateisen alkutalven aikana joissa on virrannut tavallista enemmän vettä ja ravinteita. Edeltävien 10 vuoden keskiarvoon verrattuna Suomenlahteen ja Perämereen laskevien jokien virtaamat olivat 2006 joulukuussa 1,5-kertaisia, Saaristomereen laskevien kaksinkertaisia ja Selkämereen laskevien jokien virtaamat 2,5-kertaisia. Myös marraskuussa virtaamat olivat tavanomaista huomattavasti suurempia useimmissa Suomenlahteen, Saaristomereen ja Selkämereen laskevissa joissa. Märkää loppuvuotta lukuun ottamatta vuosi 2006 oli keskimääräistä kuivempi. Vuoden keskivirtaamat olivat hieman alle pitkän ajan keskiarvojen.  

Paljon virtaavaa vettä, paljon ravinteita sen mukana

Rannikkojokien mereen kuljettamien ravinteiden määrät olivat loppuvuonna suurempia kuin yleensä. Eräissä Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden joissa virtaamat ja ravinnekuormitus oli sateiden takia suurta jo lokakuussa. Marras-joulukuussa fosfori- ja typpikuormitus oli useimmissa Saaristomereen ja Selkämereen laskevissa joissa kaksin - kolminkertainen keskimääräiseen verrattuna. Jokien Saaristomereen ja Selkämereen v. 2006 tuomasta fosforista ja typestä yli puolet tuli marras-joulukuussa. Suomenlahdella marras-joulukuun osuus ravinnekuormituksesta oli kolmannes ja Perämerellä neljännes (typpi) tai kolmannes (fosfori). Virtaamat ja ravinnekuormitus jatkuivat voimakkaana vielä tammikuussakin. Vasta viime viikolla alkanut sään kylmeneminen on pikkuhiljaa vähentänyt valumia ja virtaamia. Vaikka loppuvuoden ravinnekuormitus oli suurta, oli jokien mukana tullut typen ja fosforin kokonaiskuormitus v. 2006 lähellä kymmenvuotisjakson keskiarvoa kaikilla merialueilla, sillä loppuvuotta lukuun ottamatta vuosi oli kesimääräistä kuivempi. Erityisen kuivaa oli kesä - syyskuussa.

Lisääntynyt jokikuormitus on ollut tammikuussa todettavissa myös rannikonläheisellä merialueella. Ainakin Helsingin edustalla ja Saaristomeren sisä- ja väliosissa nitraattitypen määrät ovat olleet keskimääräistä korkeampia. Sen sijaan ulkosaaristossa ja avomerellä vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa lukuun ottamatta eräitä Selkämeren havaintopisteitä, missä nitraattityppeä oli tavanomaista hieman enemmän.

Kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen lämmin. Joulukuun keskilämpötila oli Suomenlahden rannikolla ja Saaristomerellä 5 - 7 astetta ja suuressa osassa Pohjanlahden rannikkoa 7 - 8 astetta yli pitkäaikaisten keskiarvojen. Suuret virtaamat johtuivat tavanomaista suuremmasta sademäärästä ja siitä, että sateet tulivat joulukuussakin pääosin vetenä. Suurin osa ravinnekuormituksen kasvusta johtuukin lisääntyneestä vesimäärästä. Pakkastalvina joissa virtaa vettä vähän ja virtaama ja ravinnekuormitus ovat huipussaan keväällä lumien sulaessa. Viime vuosina on Etelä-Suomessa ollut suojakausia ja tavanomaista suurempia virtaamia lähes joka talvi, mutta vastikään päättynyt yhtäjaksoinen pitkä ja lämmin kausi oli poikkeuksellinen.

Suuret talviaikaiset valumat edellyttävät entistäkin tehokkaampia suojelutoimia

Mikäli ilmasto lämpenee ja talviaikaiset sateet lisääntyvät ennustetusti, tulee valumavesissä maalta mereen kulkeutuvien ravinteiden määrä lisääntymään. Kasvava ravinnekuorma puolestaan lisää vesistöjen rehevöitymistä, sillä suuri osa vesistöjä rehevöittävästä fosforista ja typestä tulee maalta valumavesien mukana. Tämä asettaa entistä suurempia haasteita vesiensuojelutyölle, sillä sateiden ja valumien lisääntyminen voi osittain mitätöidä kuormitusvähennysten vaikutuksia.

Tässä esitetyt tulokset perustuvat rannikon alueellisten ympäristökeskusten keräämiin jokien virtaama- ja vedenlaatutietoihin. Kuormitustiedot on laskettu pääosin Suomen ympäristökeskuksessa.