Vaikka Saimaan vesi loiskuaa yhä tammikuussa vapaana, ei norpan lisääntyminen ole vielä vaarassa. Jos Saimaalle ei tule kunnon kiintojäätä ja lumikinoksia kuukauden sisällä, on tilanne varsin uhkaava, sillä kuutit syntyvät helmi-maaliskuussa.
- Koska Saimaa on aina tähän saakka jäätynyt, ei tiedetä varmaksi kuinka norpat käyttäytyvät, jos jäätä ei tulekaan. Voi olla, että ne synnyttävät kuutit rannalle, mutta silloin poikaset ovat hyvin suuressa vaarassa, sanoo norppaharrastaja Ismo Marttinen.
Toistaiseksi saimaannorpat näyttävät jatkavan elämää aivan normaalisti, vaikka tilanne vesillä on poikkeuksellinen.
- Ravintoa on riittävästi
ja norpat elävät kuin tavallisesti loppusyksyllä. Me tutkijat kuljemme Haukivedellä veneellä, kertoo Joensuun yliopiston norppatutkija Marja Niemi.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ilman pesää
kuutti vaarassa

Tutkimusryhmä seuraa tällä hetkellä kahden norpan elämää radiolähettimien avulla. Alunperin selkälähetin kiinnitettiin neljään eläimeen, mutta kaksi lähetintä on irronnut. Yhdelle norpalle on lisäksi asennettu räpylälähetin, joka käynnistyy vasta maaliskuussa.
- Vielä ei voida sanoa mitään siitä, kuinka norpat valmistautuvat tulevaan pesimisaikaan näin poikkeusoloissa. Täytyy vain toivoa, että kunnon talvi tulee ennen kuin kuutit syntyvät, Niemi sanoo.
Norppa tekee pesänsä kiintojäälle, lumikinoksen alle, jonne se tekee jäähän reiän kulkemista varten. Mikäli lumivalleja ei ole, voi norppa synnyttää poikaset myös avojäälle. Tällöin kuutit ovat kuitenkin paljon suojattomampia kuin lumipesässä.
- Avojäällä poikasia uhkaavat pienpedot ja ankarat olosuhteet. Rannalle syntyessään kuutit ovat vielä suuremmassa vaarassa; ne voivat päätyä melkein minkä tahansa pedon saaliiksi, Ismo Marttinen mainitsee.
- Jos kuutti selviää hengissä rannalta, se jää luultavasti joka tapauksessa pienemmäksi kuin pesässä kasvanut, ja kalastusverkot ovat sille silloin entistä suurempi uhka.

Siirtoistutuksia
voidaan harkita

Saimaannorppakanta on kasvanut viime vuosina hiljakseen. Nyt norppia arvioidaan elävän Saimaan vesissä noin 280 yksilöä. Tänä vuonna kuutteja pitäisi syntyä noin 60.
Jo lähellä sukupuuttoon kuolemista ollut saimaannorppa on ahkerien suojelutoimien ansiosta onnistunut jopa leviämään uusille alueille. Viime vuonna saimaannorpista tehtiin havaintoja muun muassa Joutsenon puolelta sekä läheltä Ristiinan kunnan aluetta.
1990-luvun alussa kokeiltiin myös norpan siirtoistutusta, joka onnistui varsin hyvin. Haukivedeltä Etelä-Saimaan puolelle Lietvedelle siirretty Venla-norppa asettui alueelle ja pyöräytti maailmaan monta kuuttiakin.
Siirtoistutuksia ei ole vuoden 1992 jälkeen tehty, vaikka tulokset olivatkin kehuttavia.
- Menetelmä todettiin toimivaksi, joten siirtoistutuksia voidaan jatkossa tehdä, jos tarvetta ilmenee. Toistaiseksi norppakanta on jatkanut kasvuaan ilmankin, joten emme ole puuttuneet luonnonjärjestelmään tämän enempää, Marttinen perustelee.

Ilmastonmuutos
iso uhka

Saimaannorppia tutkitaan ja tarkkaillaan tiiviisti. Joensuun yliopiston, Metsähallituksen, WWF:n ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistutkimuksissa pyritään selvittämään norppien talvikäyttäytymistä.
Viime talvena tutkimusryhmä sai uutta tietoa norppien unisukelluksesta.
- Norpan suurimmat uhkaajat ovat olleet ympäristömyrkyt, vesistöjen säännöstely, kalastus sekä pesinnän häiriintyminen. Suojelutoimilla ja rauhoitusalueilla norppakanta on saatu pieneen kasvuun, Marja Niemi kertoo.
Myös norppa on kovien aikojen edessä ilmaston lämmetessä.
- Jos tänä talvena ei tule lunta eikä kunnon jäätä, nähdään ensimmäisen kerran miten norppa silloin käyttäytyy. Suojelutyölle ilmastonmuutos on iso haaste, sillä kiintojää ja lumikinokset ovat olleet elinehto lisääntymiselle, Niemi muistuttaa.