Naapurisopu koetuksella susiasiassa
Susi: Erämaan asukki mieltymässä kaupunkilaiselämään.
Joensuu
Jentta Ilanmaa
Petotutkijat eivät pidä pihoilla ja kaupungin kaduilla jolkottelevia susia epänormaaleina tai häirikköinä.
Eri mieltä tutkijat ovat siitä, miksi hukat hakeutuvat ihmisten lähistölle.
Vihreiden kansanedustaja, professori Erkki Pulliainen pelkää, että salametsästys on lisännyt asutuksen läheisyydessä norkoilevien susien määrää.
- Asutuksen läheisyydessä ja pihoilla hortoilevat sudet ovat olleet pääasiassa nuoria yksilöitä. Onko vanhat sudet tapettu kaikessa hiljaisuudessa ja jätetty nuoret ja kokemattomat yksilöt oman onnensa nojaan?
Susien puolestapuhujana tunnettu Pulliainen kertoo saaneensa tuohtuneita puheluja, joissa sudet uhataan hävittää tietyiltä alueilta kokonaan.
- Salametsästyksen uhriksi joutuneiden susien löytyminen kertoo, että ainakin silloin tällöin uhkaus myös toteutetaan.
Ammattilaiset
ampumaan
Susitutkijan mukaan alfa-yksilöiden poistaminen laumasta vaarantaa nuoren suden lajityypillisen kehityksen ja saa suden hakeutumaan ihmisen läheisyyteen.
- Avonaisia kaatopaikkoja on vähän, joten nuorilla susilla on vaikeuksia hankkia ruokaa.
- Ilman vanhempien opastusta nuoret sudet päätyvät hortoilemaan päämäärättä. Ne voivat olla älyttömän rohkeita, ja niiden käyttäytymisestä voi puuttua sudelle normaali ihmisarkuus.
Jos susien määrää rajoitetaan, tulee se tapahtua ammatti-ihmisten toimesta, Erkki Pulliainen painottaa.
- Parasta olisi tappaa laumasta kaksi- ja kolmevuotiaita yksilöitä. Lauman rakenne pysyy normaalina, ja normaalitilanteessa susi ei viihdy ihmisen läheisyydessä.
Kaikkien asutuksen läheisyydessä elävien susien ampuminen ei Pulliaisen mukaan poista kaupunkisusien ongelmaa.
Erämaan eläin
vai kaupunkilainen?
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen toteaa, että salametsästys on aihe, josta on näyttöjen puutteessa turha keskustella: sudet voivat tassutella asutuksen läheisyydessä useasta eri syystä.
- Kaavilla tammikuussa talojen läheisyydestä tapettujen susien joukossa oli alfa-uros ja nuoria yksilöitä. On mahdotonta sanoa, miksi juuri nämä eläimet hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen.
Tutkimusmestari ei täysin yhdy Pulliaisen käsitykseen sudesta ihmisarkana erämaan asukkina.
- Susi on sopeutuvainen eläin. Jostain meille selittämättömästä syystä susi voi asettua mieluummin asutuksen läheisyyteen kuin erämaahan.
- Rautavaaran laumasta lähtenyt nuori naaras kulki monen rauhallisen erämaa-alueen läpi ja asettui lopulta Tampereen itäpuolelle Kuhmoisiin. Sopii vain ihmetellä, miksi naaras perusti reviirinsä näin tiiviisti asutulle alueelle.
Suden minimi on
ihmisen maksimi
Seppo Ronkaisen mukaan susi on pidettävä arkana eläimenä. Parhaiten tämä onnistuu metsästämällä populaatiosta sen rohkeat yksilöt.
- Asutuksen keskelle reviirinsä muodostaneet laumat pitää poistaa kokonaisuudessaan.
Kannan kasvaessa suden reviiri laajenee väkisinkin asutusalueille.
Monen mielestä nykyinen vajaan 250 yksilön susikanta ei saa enää kasvaa.
- Ihmisten sietokyky on tässä, Erkki Pulliainen sanoo.
- Sudelle tämä on minimikanta. Pienempi susikanta johtaisi sukusiitokseen.
Erkki Pulliaisen mukaan susi ja ihminen voisivat elää samalla alueella.
Susitutkijan mukaan ihmisen elämässä on huomattavasti suurempia uhkatekijöitä kuin susi.
Susi: Erämaan asukki mieltymässä kaupunkilaiselämään.
Joensuu
Jentta Ilanmaa
Petotutkijat eivät pidä pihoilla ja kaupungin kaduilla jolkottelevia susia epänormaaleina tai häirikköinä.
Eri mieltä tutkijat ovat siitä, miksi hukat hakeutuvat ihmisten lähistölle.
Vihreiden kansanedustaja, professori Erkki Pulliainen pelkää, että salametsästys on lisännyt asutuksen läheisyydessä norkoilevien susien määrää.
- Asutuksen läheisyydessä ja pihoilla hortoilevat sudet ovat olleet pääasiassa nuoria yksilöitä. Onko vanhat sudet tapettu kaikessa hiljaisuudessa ja jätetty nuoret ja kokemattomat yksilöt oman onnensa nojaan?
Susien puolestapuhujana tunnettu Pulliainen kertoo saaneensa tuohtuneita puheluja, joissa sudet uhataan hävittää tietyiltä alueilta kokonaan.
- Salametsästyksen uhriksi joutuneiden susien löytyminen kertoo, että ainakin silloin tällöin uhkaus myös toteutetaan.
Ammattilaiset
ampumaan
Susitutkijan mukaan alfa-yksilöiden poistaminen laumasta vaarantaa nuoren suden lajityypillisen kehityksen ja saa suden hakeutumaan ihmisen läheisyyteen.
- Avonaisia kaatopaikkoja on vähän, joten nuorilla susilla on vaikeuksia hankkia ruokaa.
- Ilman vanhempien opastusta nuoret sudet päätyvät hortoilemaan päämäärättä. Ne voivat olla älyttömän rohkeita, ja niiden käyttäytymisestä voi puuttua sudelle normaali ihmisarkuus.
Jos susien määrää rajoitetaan, tulee se tapahtua ammatti-ihmisten toimesta, Erkki Pulliainen painottaa.
- Parasta olisi tappaa laumasta kaksi- ja kolmevuotiaita yksilöitä. Lauman rakenne pysyy normaalina, ja normaalitilanteessa susi ei viihdy ihmisen läheisyydessä.
Kaikkien asutuksen läheisyydessä elävien susien ampuminen ei Pulliaisen mukaan poista kaupunkisusien ongelmaa.
Erämaan eläin
vai kaupunkilainen?
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkainen toteaa, että salametsästys on aihe, josta on näyttöjen puutteessa turha keskustella: sudet voivat tassutella asutuksen läheisyydessä useasta eri syystä.
- Kaavilla tammikuussa talojen läheisyydestä tapettujen susien joukossa oli alfa-uros ja nuoria yksilöitä. On mahdotonta sanoa, miksi juuri nämä eläimet hakeutuivat ihmisasutuksen läheisyyteen.
Tutkimusmestari ei täysin yhdy Pulliaisen käsitykseen sudesta ihmisarkana erämaan asukkina.
- Susi on sopeutuvainen eläin. Jostain meille selittämättömästä syystä susi voi asettua mieluummin asutuksen läheisyyteen kuin erämaahan.
- Rautavaaran laumasta lähtenyt nuori naaras kulki monen rauhallisen erämaa-alueen läpi ja asettui lopulta Tampereen itäpuolelle Kuhmoisiin. Sopii vain ihmetellä, miksi naaras perusti reviirinsä näin tiiviisti asutulle alueelle.
Suden minimi on
ihmisen maksimi
Seppo Ronkaisen mukaan susi on pidettävä arkana eläimenä. Parhaiten tämä onnistuu metsästämällä populaatiosta sen rohkeat yksilöt.
- Asutuksen keskelle reviirinsä muodostaneet laumat pitää poistaa kokonaisuudessaan.
Kannan kasvaessa suden reviiri laajenee väkisinkin asutusalueille.
Monen mielestä nykyinen vajaan 250 yksilön susikanta ei saa enää kasvaa.
- Ihmisten sietokyky on tässä, Erkki Pulliainen sanoo.
- Sudelle tämä on minimikanta. Pienempi susikanta johtaisi sukusiitokseen.
Erkki Pulliaisen mukaan susi ja ihminen voisivat elää samalla alueella.
Susitutkijan mukaan ihmisen elämässä on huomattavasti suurempia uhkatekijöitä kuin susi.
Kommentit