Metsähallituksen uusi pääjohtaja Jyrki Kangas ei näe tarvetta muuttaa Lapin hakkuupoltiikkaa. Kankaan mukaan esimerkiksi saamelaisten mielipidettä kuullaan eikä ristiriitoja ole ollut. Kangas ei halua lisätä metsien suojelua nykyisestään.
tyhja.gif
Lapin ja Kainuun metsät tuottavat euroja valtion kassaan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän vaikka metsistä on monin paikoin suojeltu yli puolet.

Metsätulojen kasvun taustalla on metsien kaksi kertaa hakkuita suurempi vuotuinen kasvu. Lapin ja Kainuun metsät pullistelevatkin pian alle 60 vuotiaita mäntyleimikoita.

Hakkuukypsien talousmetsien voimakkaasta kasvusta huolimatta Metsähallituksen tuore pääjohtaja Jyrki Kangas ei näe lisäsuojelun tarvetta.

- Koen, että suojelun taso on Lapissa jo riittävän hyvä ja että mitään massivisen suojelun tarvetta ei ole, Kangas sanoo YLE Uutisten haastattelussa.

Lapin ja erityisesti Ylä-Lapin iki-metsien hakkuista on viime vuosina kiistelty repivästi. Erityisesti saamelaiset ovat nousseet luontojärjestöjen tuella metsähallitusta vastaan, ikimuistoisilla asuinalueillaan.

Metsähallituksen uusi johtaja ei kuitenkaan näe mitään syytä muuttaa nykykäytäntöjä. Saamelaisten mielipiteitä on hänen mukaansa kuultu riittävästi, eikä saamelaisten puhevaltaa metsien käytössä ole syytä lisätä.

- Jo nykyisellään nämä oikeudet otetaan pieteetillä huomioon. Ainakin Metsähallituksessa me pyrimme siihen, että otetaan huomioon saamelaiskulttuurin ja poronhoidon edellytykset ja meillä on vankka uskomus että olemme näin pystyneet toimimaan. Käsitykseni on, että toiminta on tasapainoista. Me toimimme miten poliittinen järjestelmä haluaa, Kangas kuvailee.

Saamelaisten ohella kaikki maamme luontojärjestöt ovat kritisoineet metsähallituksen toimia Lapin metsissä. Nyt metsähallituksen arvostelijoiden joukkoon ovat liittyneet myös matkailuyrittäjät. Kasvavasta arvostelusta huolimatta metsähallitus ei katso, että sillä olisi tarvetta muuttaa nykyisiä käytäntöjä.

YLE Uutiset