Aiemmin lähinnä roskapuun maineessa ollut haapa on nousemassa arvoon arvaamattomaan. Suomen yksityismetsien suurin puunostaja Metsäliitto haluaa kasvattaa haapapuun ostoansa yli kolmanneksella tänä vuonna. Tavoitteena on ostaa nimenomaan paperin raaka-aineeksi menevää haapakuitupuuta.

- Haavassa on erityisominaisuuksia, joita ei löydy muista puulajeista. Sillä on korkea opasiteetti- eli läpinäkymättömyysarvo. Siksi sitä käytetään erityisesti erittäin korkea-laatuisten, päällystettyjen aikakauslehtipapereiden raaka-aineena, kertoo ostoesimies Olli Rantanen Metsäliitosta.

Muihin puulajeihin saadaan samankaltaiset ominaisuudet vain lisäaineilla. Haavasta valmistettu paperi sopii erityisen hyvin printtituotteisiin, sillä painojälki ei näy läpi.

Maallikolle haapa on tuttua lähinnä saunan laudepuuna ja tulitikkujen raaka-aineena.

Metsäliiton tavoitteena on ostaa yhteensä 300 000 kiintokuutiometriä eli mottia hyvälaatuista haapakuitupuuta. Haapaa ostetaan kaikilla kauppamuodoilla koko Suomesta. Metsäliiton Turun piiristä tavoitellaan 25 000 kuutiometriä eli 500 tukkirekallista haapaa. Metsäliiton tytäryhtiö M-real käyttää haapaa Kaskisten ja Joutsenon tehtaillaan. Tällä hetkellä yli puolet haavasta tulee ulkomailta, lähinnä Venäjältä.

Venäjän tullit puutuonnin uhka

Metsäliitto haluaa ostaa tänä vuonna muutoinkin ennätyspaljon kotimaista puuta yksityismetsistä. Ostotavoite on 17 miljoonaa kuutiometriä. Kotimaisen puun ostolla halutaan varautua Venäjän kasvaviin tullimaksuihin.

Venäjä on toistuvasti kertonut korottavansa portaittain tullimaksuja. Ne koskisivat ennen kaikkea havupuuta, mutta vaikuttaisivat välillisesti myös haapaan, sillä tullimaksujen korotukset tulevat eittämättä vähentämään puun tuontia Venäjältä kokonaisuudessaan. Tähän saakka tuonnilla on varmistettu kotimaan tuotannon oheen puunostajille lisäkanava, joka on myös pitänyt hinnat kurissa.

Haapaa saadaan lähinnä sivutuotteena sekametsien hakkuussa.

- Haapa on siitä hankala puu, että sitä kasvaa sekametsissä vain noin kaksi prosenttia puustosta. Suhde on koko maassa sama, ainoastaan Itä-Suomen vanhoilla kaskimailla haapaa kasvaa hieman enemmän, Rantanen kertoo.

Rantasen mukaan erityisesti pellonreunoissa kasvaa paljon haapaa, joka voitaisiin korjata talteen. Mikä tahansa vesakko ei kuitenkaan kelpaa. Haavan rungon on oltava vähintään seitsemän senttiä läpimitaltaan. Sitä ostetaan kolmen metrin pituisina pätkinä.

Tarve ja sateet nostivat hintaa

Metsäliitto lupaa haavasta entistä korkeampaa hintaa. Myös vastaanottoa on kehitetty, jotta pienetkin erät saataisiin käyttöön.Tarkkaa hintaa haavalle Rantanen ei halua kuitenkaan kertoa.

- Se riippuu niin monesta asiasta, esimerkiksi puun kunnosta. Hinta jäänee kuitenkin hieman kuusta ja mäntyä pienemmäksi, Rantanen arvioi.

Sekä kuitupuun että erityisesti tukkipuun hinnat ovat nousseet vuoden aikana reilusti. Kuitupuuksi menevän kuusen hinta on noin 23 euroa kuutiolta ja sahatavaraksi päätyvän kuusen noin 55 euroa kuutiolta. Hinnan nousuun on vaikuttanut paitsi teollisuuden kova tarve, myös märkä ja sateinen syksy, joka on hankaloittanut metsätöitä. Erityisesti kuusi on herkkä ja pilaantuu nopeasti sateisessa ja lauhassa kelissä. Pakkasten vihdoin kovetettua maan on metsissä alkanut nyt varsinainen tukkirekkaralli.