Kuusamon kaupungin suunnitelmat vuokrata Puutteenkylässä sijaitsevilta mailtaan alue 700-paikkaiselle mullinavetalle kuohuttavat asukkaiden ja matkailuyrittäjien mieliä. Suurnavettaa on kaavailtu kylän laidalle vajaan parin kilometrin päähän Kuusamojärven rannassa olevalta Raatesalmen matkailualueelta ja lähimmistä asuinrakennuksista, mutta kymmenien hehtaarien laajuisille pelloille levitettävän lietteen pelätään likaavan vedet sekä synnyttävän hajuhaittoja.

"Tavaraa pumpattaisiin pelloille pitkin kesää. Seurauksena olisi, että ravinteet kulkeutuisivat Kuusamojärveen, koska pellot ovat lähellä rantaa. Etäämmältä ne pääsisivät valumaan vesistöön valtaojia pitkin", rannanomistajiin kuuluva Raimo Kelja uskoo.

Keljan mukaan rantavedet ovat jo nyt pahasti rehevöityneitä aikaisemman viljelytoiminnan vaikutuksesta.

Hän hämmästelee kaupungin aikeita, sillä Raatesalmen aluetta on alettu kehittää matkailualueena, jonka vetovoima perustuu ennen kaikkea kesäisen järviluonnon hyödyntämiseen. Alueella toimii tällä hetkellä yksi ohjelmapalveluyritys ja toinen yritys on aloittamassa majoitustoimintaa.



Matkailuyrityksen
investoinnit jumissa


Keljan mielestä jättinavetta on ristiriidassa myös alueen kaavoituksen näkökulmasta. Kaupunki itse on kaavoittamassa omistamiensa peltojen läheisyyteen pariakymmentä omarantaista asuin- ja lomarakennustonttia, joiden arvon hän arvelee laskevan "jatkuvan lietteellä läträämisen" takia.

Keljan mukaan kaikki tienoon kymmenet taloudet ovat tuohtuneita navettahankkeen vuoksi.

"Kokonaisetu pitäisi painaa enemmän kuin muutaman isännän ahneus", hän puhisee.

Raatesalmen entiseen kunnalliskodin asuntolaan majoitustoimintaa suunnitteleville Harri Kariselle ja Jaana Finerukselle kaupungin aikeet ovat olleet järkytys.

"Yritystoiminnalta olisi pohja pois, sillä kuka nyt semmoisten hajujen keskelle haluaisi majoittua. Ja ravinteiden valumisen vuoksi myös järven houkuttavuus kalastus- ja retkikohteena kärsisi varmasti", yrittäjät tuumivat.

Heillä on tarkoitus remontoida 1 300 neliön laajuiseen rakennukseensa majoitustilat 50-60 hengelle, mutta nyt investointien mielekkyys on tullut kyseenalaiseksi.

Vaikka suurnavetan ravinnepäästöjen estämiseksi saatettaisiin voimaan vaikka kuinka tiukat ehdot ympäristöluvassa, ongelmien ei uskota hälvenevän. "Käytännössä päästöjen valvonta on mahdoton tehtävä, ei siihen löydy keneltäkään resursseja", arvioi Kelja.



"Lannan haju kuuluu
maalaisympäristöön"


Viiden hehtaarin maa-alueen vuokraaminen muutaman maatalousyrittäjän muodostamalle yhtymälle on yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä keskiviikkona.

Esittelijänä oleva kaavoitusjohtaja Mika Mankinen on sopimuksen kannalla, eikä hän ymmärrä kyläläisten kritiikkiä.

"Vesien saastumisesta ei ole asiantuntijoiden mukaan pelkoa, koska nykytekniikalla päästöt saadaan kyllä aisoihin. Lietteen käsittelyssäkin menetelmät ovat nykyisin tehokkaat", Mankinen sanoo.

Hän muistuttaa, että alueella olevan kaupungin entisen opetusmaatilan pellot ovat olleet vuokrakäytössä tähänkin saakka, joten tilanne ei juuri kummenisi.

"Ja kun maalaismaisemassa ollaan, siihenhän kuuluu, että lanta joskus tuoksahtaa. Ennenkin niin on ollut", Mankinen huomauttaa.

Hänkorostaa, että suurnavetta lietesäiliöineen ja lantavarastoineen tehtäisiin suhteellisen etäälle asutuksesta "metsän keskelle", jonne enimmät hajutkin jäisivät.