Katsotaan mitä tästä kaikesta syntyy, tarkoitus on tulevaisuudessa julkaista sekä luontoaiheisia uutisia että lyhyesti kommentoida niitä.

Monet uutisista voi lukea kerätysti myös Tunturisusipalstalta, jonne (epä)säännöllisesti lisään uutisia.

Hiljaista uutispäivää on aina vaikea kommentoida, ja vielä kun blogi on aivan uusi niin kommentoidaan eilistä delfiinien kuolemaa. Delfiini ei ole suomalaiseen faunaan kuuluva laji, mutta hammasvalaisiin kuuluva pyöriäinen on. Sen lisääntymisestä Suomen aluevesillä ei ole täyttä varmuutta, mutta sen säännöllinen esiintyminen ulottuu vielä nykyäänkin Suomen aluevesille.

Verrataan pyöriäisten uhanalaisuuden syitä sekä delfiinien kuolemaa, huomaatko yhtäläisyydet!?

1900-luvun alussa pyöriäisiä havaittiin koko merialueellamme, Kemiä ja Suomenlahden itäosia myöten. Nykyesiintymisestä ei ole varmaa tietoa. Ympäristöministeriö onkin aloittanut kampanjan pyöriäisen esiintymisen selvittämiseksi. Myös WWF on mukana keräämässä tietoa pyöriäisestä ja sen suojelusta.

Itämeren pyöriäiskanta on pudonnut sadassa vuodessa 10 000 - 20 000 yksilöstä arviolta noin 600 yksilöön. Yhtenä suurimpana syynä kannan vähenemiseen viimeksi kuluneina vuosikymmeninä pidetään lohenkalastuksessa käytettäviin ajo- ja pohjaverkkoihin hukkumista sivusaaliina. Ajoverkko kalastus tullaan onneksi EU:n toimesta lopettamaan.Vielä 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa pyöriäisiä metsästettiin Tanskan salmissa niiden vaellusmatkojen aikana.

Saaristomeren delfiinit löytyivät kuolleina

tyhja.gif

tyhja.gif Saaristomerellä vajaan kahden viikon ajan havaitut kaksi delfiiniä ovat löytyneet kuolleina. Eläimet olivat hukkuneet jäätyään kiinni kalaverkkoihin, kertoo Metsähallitus.

Maanantaina löydetyt delfiinit tullaan siirtämään Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin Helsinkiin.

Kuolleiden delfiinien arvellaan olevan emo ja poikanen. Isompi delfiini on kaksi metriä pitkä ja painaa noin sata kiloa. Pienemmän delfiinin pituus jää 160 senttiin ja paino alle 50 kilon.


 

 
Pikkuvalaat havaittiin ensimmäisen kerran 3.11. Korppoon Saaristokeskuksen edustalla. Eläimiä luultiin ensin pyöriäisiksi, sitten valkokuonodelfiineiksi, mutta ne varmistuivat viikko sitten saksalaisasiantuntijan tutkittua videoita tavallisisksi delfiineiksi (Delphinus delphis).

Delfiini ei pärjää Suomessa

Aikaisemminkin Suomeen eksyneillä delfiineillä on ollut kurja kohtalo.

Vuonna 1997 Säpin rantaan ajautui kuollut pullokuonodelfiini. Kyseinen yksilö ehdittiin nähdä samalla alueella myös elävänä noin viikkoa aiemmin.

Sitä edellinen Suomen delfiinihavainto tehtiin vuonna 1935 vanhan Suomen alueella Karjalassa. Kyseinen yksilö oli valkokuonodelfiini ja se on nyt Helsingin yliopiston kokoelmissa. Myös 1800-luvun puolella tehtiin muutama delfiinihavainto nykyisin Venäjään kuuluvilta alueilta.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Päivä ei ole valaiden, japanilaiset aikovat pyytää 860 valasta tieteellisiin tutkimuksiin. Mutta mitä näistä valaista aiotaan tutkia ei ole uutisista selvinnyt. Tuskin muuta kuin muutamien herkkuravintoloiden hinnastoja tulevana talvena.

Japanilaiset valaanpyytäjät matkaan


Japanilaiset valaanpyytäjät ovat lähteneet matkaan tavoitteenaan pyytää 860 valasta.

Kuusi japanilaista valaanpyyntialusta ovat lähteneet matkaan Etelämantereen vesille. Laivaston tavoitteena on pyytää 850 lahtivalasta ja 10 sillivalasta ennen kuin se palaa takaisin huhtikuussa.

Japani ei pyydä valaita kaupallisiin tarkoituksiin. Maan mukaan tarkoituksena on "tieteellinen tutkimus". Japani aloitti pyynnin tutkimustarkoituksiin sen jälkeen kun Kansainvälinen valaanpyyntikomissio IWC sääti kansainvälisen valaanpyyntikiellon vuonna 1985.

Valaanpyynnin arvostelijoiden mukaan Japani käyttää tutkimusta ainoastaan tekosyynä, jonka varjolla valaita voidaan tappaa.

Islanti ja Norja ovat ainoat maat, jotka sallivat kaupallisen valaanpyynnin.