Böckmanin asiasta kertova näyttely Mot naturens ordning (Luonnonjärjestystä vastaan) on parhaillaan nähtävillä Oslon luonnontieteellisessä museossa.

Böckmanin mukaan homoseksuaalista käytöstä on havaittu ainakin 1 500 lajilla ja 500 lajilla asiaa on dokumentoitu tieteellisen tarkasti.

Tarkasti dokumentoituja lajeja ovat mm. leijona, norsu, seepra, gorilla, simpanssi, amerikkalainen biisoni, myskihärkä, susi, näätä, delfiini, harmaavalas ja miekkavalas. Nämä lajit ovat kookkaita ja niitä on helppo havainnoida, mutta listaan alkaa kertyä pienempiäkin lajeja, kuten eräät sudenkorennot ja suolistossa elävät loismadot.

Eläinten homoseksuaalinen käytös on tutkijoiden piirissä vaiettu aihe. Böckmanin mukaan tämä johtuu mm. aiheen kiusallisuudesta ja siitä, ettei ilmiölle ole aiemmin löydetty evoluutioteorian mukaista hyötyä lajin menestykselle.

Nyt tämäkin tiedon puute on poistumassa. Böckmanin mukaan esimerkiksi kookkailla linnuilla, kuten flamingoilla ja joutsenilla on tavallista, että koiraat muodostavat parin. Kaksi koirasta on vahvempi pari kuin koiras ja naaras, joten koiraspari voi puolustaa selvästi laajempaa reviiriä. Naaraat parittelevat jommankumman tai molempien koiraiden kanssa ja munivat koiraiden reviirille. Tämän jälkeen koiraat ajavat naaraat pois. Koirasparin hoitamilla poikasilla on kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus selvitä hengissä kuin tavallisen pariskunnan hoitamilla poikasilla.

Böckmanin mukaan eläinten homoseksuaaliselle käytökselle selitys löytyy myös suurelta osin siitä, että eläimetkin nauttivat seksistä ja ovat ihmisten lailla viettien houkuteltavissa. Eläimet eivät kuitenkaan tunne häveliäisyyttä tai esim. uskonnon tuomia rajoituksia käytökselleen.