Tiedote 4.4.2007 (Julkaistu) | Länsi-Suomen ympäristökeskus
 
 

Naurulokkikannan vähentäminen Kruunupyyn Teerijärvellä ei saanut poikkeuslupaa (Länsi-Suomi 4.4.2007)

Terjärv Jaktförening rf on hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskukselta poikkeuslupaa suuren naurulokkikannan vähentämiseksi Kruunupyyn Teerijärvellä. Ympäristökeskus on hylännyt hakemuksen, koska lintudirektiivin mukaisia perusteita poikkeuksen myöntämiselle ei ollut.

Terjärv Jaktförening on hakenut poikkeuslupaa luonnonsuojelulain (1096/1996) 39 §:n 1 momentin mukaisista eläinlajien rauhoitussäännöksistä. Poikkeuslupahakemuksessa perusteluina on suurten naurulokkikolonioiden aiheuttama kuormitus ympäristölle sekä riski sairauksien leviämiseen. Hakija on perustellut hakemustaan kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvillä syillä: viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estämisellä sekä kasviston ja eläimistön suojelemisella.

Luonnonsuojelulain 39 §:n 1 momentin mukaan rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. Lisäksi naurulokki on luokiteltu uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi lajiksi voimakkaan taantumisen takia. Ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole, ja lupa on tarpeen lintudirektiivin 9 artiklan luetelluista syistä. Näitä ovat kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen liittyvät syyt, viljelmille, kotieläimille, metsille, kalavesille ja vesistöille koituvan vakavan vahingon estäminen sekä kasviston ja eläimistön suojeleminen. Myös tutkimus- ja opetustarkoitukseen sekä pienimuotoiseen ja asialliseen hyötykäyttöön voidaan myöntää poikkeuslupa..

Ympäristökeskuksen perusteluissa todetaan, että naurulokkia on esiintynyt Teerijärvellä ainakin vuodesta 1954 alkaen. Nykyisin Teerijärven lähialueella arvioidaan pesivän 11 000-15 000 paria, joka on lähes 20 % Suomen kokonaiskannasta. Naurulokkikoloniat ovat paikoin huomattavan suuria, koska Teerijärvellä on naurulokeille suotuisia pesimisalueita runsaasti. Helppo ravinnonsaanti esimerkiksi pelloilta ja turkistarhoilta vaikuttaa sekin naurulokkien joukkoesiintymiseen. Ulosteista aiheutuvaa vesistön kuormitushaittaa ei voida naurulokkikolonioiden suuresta koosta huolimatta kuitenkaan pitää lain tarkoittamana vakavana vahinkona. Suuret lintukoloniat ovat ravinteiden kierrossa yhteydessä kaikkiin muihin eliöihin. Kasvit hyötyvät lannoitevaikutuksesta ja lintujen jätökset kelpaavat kaloille sekä muille vesieläimille. Lajit ovat sopeutuneet nopeaan ravinteidenkiertoon.

Poikkeaminen eläinten rauhoitussäännöistä on lintudirektiivin 9 artiklan mukaan mahdollista vain, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Ympäristökeskus katsoo, ettei hakija ole riittävästi kokeillut muita mahdollisia toimenpiteitä naurulokkien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi Teerijärvellä, kuten esimerkiksi ravinnonsaannin vaikeuttamista turkistarhojen hygieniaa parantamalla.

Ympäristökeskus katsoo, ettei hakemuksessa ole esitetty lintudirektiivin artiklan 9 mukaisia perusteita poikkeusluvan myöntämiselle. Naurulokkien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi on mahdollisesti löydettävissä muu tyydyttävä ratkaisu, eikä naurulokkien voida osoittaa aiheuttavan haittaa kansanterveydelle tai muulle turvallisuudelle, eikä liioin vakavaa vahinkoa kalavesille tai vesistöille. Poikkeusluvan myöntäminen ei ole myöskään kasviston tai eläimistön suojelun vuoksi tarpeellista.

Hakija voi valittaa päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen.

Lisätietoja

  • Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, puh. 020 490 529
  • Biologi Harri Hongell, puh. 020 490 5611